1
00:00:00,000 --> 00:00:02,000
[Powered by Google Translate] [Tiedosto I / O]

2
00:00:02,000 --> 00:00:04,000
[Jason Hirschhorn, Harvardin yliopisto]

3
00:00:04,000 --> 00:00:07,000
[Tämä on CS50, CS50.TV]

4
00:00:07,000 --> 00:00:11,000
Kun ajattelemme tiedoston, mitä tulee mieleen on Microsoft Word-asiakirjan,

5
00:00:11,000 --> 00:00:14,000
JPEG-kuvan tai MP3 song,

6
00:00:14,000 --> 00:00:17,000
ja me vuorovaikutuksessa kukin näistä tyyppisiä tiedostoja eri tavoin.

7
00:00:17,000 --> 00:00:20,000
Esimerkiksi Word-asiakirjassa lisätä tekstiä

8
00:00:20,000 --> 00:00:24,000
mutta joiden JPEG-kuvan voisimme rajata reunoja tai korjailla värejä.

9
00:00:24,000 --> 00:00:28,000
Silti konepellin alle kaikki tiedostot meidän tietokone ei ole muuta

10
00:00:28,000 --> 00:00:31,000
kuin pitkä sarja nollia ja ykkösiä.

11
00:00:31,000 --> 00:00:33,000
Se on jopa erityinen sovellus vuorovaikutuksessa tiedosto

12
00:00:33,000 --> 00:00:38,000
päättää, miten käsitellä tätä pitkää järjestyksessä ja esittää sen käyttäjälle.

13
00:00:38,000 --> 00:00:41,000
Toisaalta, asiakirja, jossa voi tarkastella vain yhden tavun,

14
00:00:41,000 --> 00:00:45,000
tai 8 nollia ja ykkösiä, ja näyttää ASCII-merkin näytöllä.

15
00:00:45,000 --> 00:00:48,000
Toisaalta, bittikarttakuvana voi tarkastella 3 tavua,

16
00:00:48,000 --> 00:00:50,000
tai 24 nollia ja ykkösiä,

17
00:00:50,000 --> 00:00:53,000
ja tulkita niitä 3 heksadesimaaliluvut

18
00:00:53,000 --> 00:00:56,000
, jotka edustavat arvot punainen, vihreä ja sininen

19
00:00:56,000 --> 00:00:58,000
yhden pikselin kuvan.

20
00:00:58,000 --> 00:01:01,000
Mitä he voivat näyttää ruudulla, ytimessä,

21
00:01:01,000 --> 00:01:05,000
tiedostot ovat vain sarja nollia ja ykkösiä.

22
00:01:05,000 --> 00:01:08,000
Joten sukeltaa ja katsoa miten todella manipuloida näitä nollia ja ykkösiä

23
00:01:08,000 --> 00:01:12,000
kun se tulee kirjallisesti ja lukee tiedoston.

24
00:01:12,000 --> 00:01:15,000
>> Aloitan rikkomalla se alas yksinkertainen 3-osa prosessia.

25
00:01:15,000 --> 00:01:19,000
Seuraavaksi minä sukeltaa kahteen koodi esimerkkejä, jotka osoittavat nämä kolme osaa.

26
00:01:19,000 --> 00:01:23,000
Lopuksi, minä tarkastella prosessia ja joitakin sen tärkeimpiä yksityiskohtia.

27
00:01:23,000 --> 00:01:25,000
Kuten minkä tahansa tiedoston, joka istuu työpöydällä,

28
00:01:25,000 --> 00:01:28,000
ensimmäinen asia tehdä on avata se.

29
00:01:28,000 --> 00:01:31,000
C teemme tätä julistamalla osoitin ennalta struct

30
00:01:31,000 --> 00:01:33,000
joka edustaa tiedoston levylle.

31
00:01:33,000 --> 00:01:38,460
Tässä toiminto soittaa, me myös päättää haluamme kirjoittaa tai lukea tiedostosta.

32
00:01:38,460 --> 00:01:41,660
Seuraavaksi teemme varsinaisen lukemisen ja kirjoittamisen.

33
00:01:41,660 --> 00:01:44,800
On olemassa useita erikoistuneita toimintoja voimme käyttää tässä osassa,

34
00:01:44,800 --> 00:01:48,790
ja lähes kaikki heistä alkavat kirjaimella F, mikä tarkoittaa tiedostoa.

35
00:01:48,790 --> 00:01:53,560
Viimeinen, muistuttaa pieni punainen X yläkulmassa tiedostoja auki tietokoneessa,

36
00:01:53,560 --> 00:01:56,680
suljemme tiedoston lopullinen funktiokutsuna.

37
00:01:56,680 --> 00:01:59,540
Nyt meillä on yleinen käsitys siitä, mitä aiomme tehdä,

38
00:01:59,540 --> 00:02:02,000
Katsotaanpa sukeltaa koodi.

39
00:02:02,000 --> 00:02:06,100
>> Tässä hakemistossa, meillä on kaksi C-tiedostoja ja niitä vastaavat ohjelmatiedostoja.

40
00:02:06,100 --> 00:02:09,710
Kirjoituskone Ohjelma kestää yhden komentorivin argumentti,

41
00:02:09,710 --> 00:02:12,060
dokumentin nimi haluamme luoda.

42
00:02:12,060 --> 00:02:16,160
Tässä tapauksessa me kutsumme sitä doc.txt.

43
00:02:16,160 --> 00:02:19,080
Katsotaanpa suorita ohjelma ja anna pari riviä.

44
00:02:19,080 --> 00:02:23,660
Hei. Nimeni on Jason.

45
00:02:23,660 --> 00:02:26,710
Lopuksi, me kirjoita "lopeta".

46
00:02:26,710 --> 00:02:29,720
Jos me nyt luetella kaikki tiedostot tässä hakemistossa,

47
00:02:29,720 --> 00:02:33,770
näemme, että uusi asiakirja on olemassa nimeltään doc.txt.

48
00:02:34,190 --> 00:02:36,110
Tuo tiedosto ohjelman juuri luotu.

49
00:02:36,110 --> 00:02:40,520
Ja tietenkin, sekin on vain pitkä sarja nollia ja ykkösiä.

50
00:02:41,100 --> 00:02:43,260
Jos avaamme uuden tiedoston,

51
00:02:43,260 --> 00:02:45,870
näemme 3 riviä koodia solmimme ohjelmaamme -

52
00:02:46,060 --> 00:02:49,060
Hei. Toukokuu nimi on Jason.

53
00:02:49,580 --> 00:02:52,090
Mutta mitä todella tapahtuu kun typewriter.c toimii?

54
00:02:52,810 --> 00:02:55,520
Ensimmäinen rivi kiinnostaa meitä on linjan 24.

55
00:02:55,560 --> 00:02:58,490
Tätä linjaa, me tunnustamme tiedoston osoitin.

56
00:02:59,080 --> 00:03:03,140
Funktio, joka palauttaa tämä osoitin, fopen, ottaa kaksi argumenttia.

57
00:03:03,140 --> 00:03:07,440
Ensimmäinen on tiedoston nimi mukaan lukien tiedostotunniste tarvittaessa.

58
00:03:07,440 --> 00:03:10,980
Muistuttaa, että tiedostopääte ei vaikuta tiedostoa alimmillaan.

59
00:03:10,980 --> 00:03:14,640
Olemme aina tekemisissä pitkä sarja nollia ja ykkösiä.

60
00:03:14,640 --> 00:03:19,630
Mutta se vaikuttaa siihen, miten tiedostoja tulkitaan ja mitä sovelluksia käytetään avata niitä.

61
00:03:19,630 --> 00:03:22,290
Toinen argumentti fopen on yhden kirjaimen

62
00:03:22,290 --> 00:03:25,300
että tarkoittaa mitä aiomme tehdä, kun avaamme tiedoston.

63
00:03:25,300 --> 00:03:30,630
On kolme vaihtoehtoa tämän väitteen - W, R, ja A.

64
00:03:30,630 --> 00:03:34,900
Olemme valinneet w tässä tapauksessa, koska haluamme kirjoittaa tiedostoon.

65
00:03:34,900 --> 00:03:38,820
R, kuten arvata saattaa, on lukea tiedostoon.

66
00:03:38,820 --> 00:03:41,760
Ja on liittämässä tiedoston.

67
00:03:41,760 --> 00:03:44,960
Vaikka sekä w ja voidaan käyttää kirjallisesti tiedostoja,

68
00:03:44,960 --> 00:03:47,460
w alkaa kirjallisesti tiedoston alusta

69
00:03:47,460 --> 00:03:50,810
ja mahdollisesti korvaavat kaikki tiedot, jotka on aiemmin tallennettu.

70
00:03:50,810 --> 00:03:54,070
Oletuksena tiedosto avaamme, jos se ei vielä ole,

71
00:03:54,070 --> 00:03:57,180
luodaan nykyistä työhakemistossa.

72
00:03:57,180 --> 00:04:00,540
Kuitenkin, jos haluamme käyttää tai luoda tiedoston eri sijaintiin,

73
00:04:00,540 --> 00:04:02,650
on ensimmäinen perustelu fopen,

74
00:04:02,650 --> 00:04:05,840
voimme määrittää tiedoston polku lisäksi tiedoston nimen.

75
00:04:05,840 --> 00:04:09,490
Kun taas ensimmäinen osa tässä prosessissa on vain yksi rivi koodia pitkä,

76
00:04:09,490 --> 00:04:12,350
se on aina hyvä sisällyttää toinen joukko viivoja

77
00:04:12,350 --> 00:04:15,930
että tarkista että tiedosto on onnistuneesti avattu tai luotu.

78
00:04:15,930 --> 00:04:20,300
Jos fopen palauttaa null, emme halua edetä meidän ohjelmaan,

79
00:04:20,300 --> 00:04:23,270
ja tämä voi tapahtua, jos käyttöjärjestelmä on loppunut muisti

80
00:04:23,270 --> 00:04:27,940
tai jos yritämme avata tiedoston hakemistoon josta meillä ei ole oikeuksia.

81
00:04:27,940 --> 00:04:31,780
>> Osa kaksi prosessia tapahtuu kirjoituskoneella n kun silmukka.

82
00:04:31,780 --> 00:04:35,000
Käytämme CS50 kirjaston funktion saada panos käyttäjän

83
00:04:35,000 --> 00:04:37,190
ja olettaen, että ne eivät halua lopettaa ohjelman

84
00:04:37,190 --> 00:04:41,940
käytämme toimintoa fputs ottaa merkkijonon ja kirjoittaa se tiedostoon.

85
00:04:41,940 --> 00:04:46,700
fputs on vain yksi monista toiminnoista voisimme käyttää kirjoittaa tiedostoon.

86
00:04:46,700 --> 00:04:51,920
Toiset ovat fwrite, fputc, ja jopa fprintf.

87
00:04:51,920 --> 00:04:54,840
Riippumatta siitä nimenomaisesta funktion päädymme käyttäen, vaikka,

88
00:04:54,840 --> 00:04:57,480
ne kaikki täytyy tietää, kautta heidän perustelunsa,

89
00:04:57,480 --> 00:04:59,670
ainakin kaksi asiaa -

90
00:04:59,670 --> 00:05:03,140
mitä on kirjoitettu ja missä se on kirjoitettu.

91
00:05:03,140 --> 00:05:07,240
Tässä tapauksessa, tulo on merkkijono, joka on kirjoitettu

92
00:05:07,240 --> 00:05:11,290
ja FP on osoitin, joka ohjaa meitä, jos olemme kirjallisesti.

93
00:05:11,290 --> 00:05:15,330
Tässä ohjelmassa toinen osa prosessia on melko suoraviivainen.

94
00:05:15,330 --> 00:05:17,360
Olemme yksinkertaisesti ottaa merkkijonon käyttäjä

95
00:05:17,360 --> 00:05:22,120
ja lisäämällä se suoraan meidän tiedoston pikku-to-no input validointi tai turvatarkastuksia.

96
00:05:22,120 --> 00:05:26,160
Usein kuitenkin toinen osa vie pääosan koodisi.

97
00:05:26,160 --> 00:05:30,580
Kolmannessa osassa on linjalla 58, jossa suljemme tiedoston.

98
00:05:30,580 --> 00:05:34,860
Täällä me kutsumme FSulje ja siirtää se meidän alkuperäisen tiedoston osoitin.

99
00:05:34,860 --> 00:05:39,500
Myöhemmässä linjaa, palaamme nolla, signalointi loppuun ohjelmamme.

100
00:05:39,500 --> 00:05:42,630
Ja kyllä, osa kolme on niin yksinkertaista.

101
00:05:42,630 --> 00:05:45,260
>> Siirrytään lukemista tiedostoista.

102
00:05:45,260 --> 00:05:48,220
Takaisin meidän hakemistoon meillä tiedosto nimeltä printer.c.

103
00:05:48,220 --> 00:05:50,910
Katsotaanpa ajaa sen tiedoston me juuri luotu -

104
00:05:50,910 --> 00:05:53,350
doc.txt.

105
00:05:53,350 --> 00:05:58,150
Tämä ohjelma, kuten nimestä voi päätellä, yksinkertaisesti tulostaa tiedoston sisältö siirretään sille.

106
00:05:58,150 --> 00:06:00,230
Ja meillä on.

107
00:06:00,230 --> 00:06:03,780
Koodiriviä olimme kirjoitit aiemmin ja tallennettu doc.txt.

108
00:06:03,780 --> 00:06:06,980
Hei. Nimeni on Jason.

109
00:06:06,980 --> 00:06:09,120
Jos me sukeltaa printer.c,

110
00:06:09,120 --> 00:06:13,570
näemme, että monet koodi näyttää samanlaiselta kuin mitä vain käveli läpi typewriter.c.

111
00:06:13,570 --> 00:06:16,720
Itse linja 22, jossa avasimme tiedosto,

112
00:06:16,720 --> 00:06:19,220
ja linja 39, jossa suljetaan tiedosto,

113
00:06:19,220 --> 00:06:23,890
ovat lähes identtiset typewriter.c, paitsi fopen toinen argumentti.

114
00:06:23,890 --> 00:06:26,510
Tällä kertaa olemme lukee tiedostosta,

115
00:06:26,510 --> 00:06:29,040
joten olemme valinneet r sijaan w.

116
00:06:29,040 --> 00:06:31,950
Näin ollen, nyt keskittyä toinen osa prosessia.

117
00:06:31,950 --> 00:06:36,060
Linjassa 35, koska toinen ehto meidän 4 silmukan,

118
00:06:36,060 --> 00:06:38,590
me soittaa fgets,

119
00:06:38,590 --> 00:06:42,190
seuralainen toiminto fputs alkaen ennen.

120
00:06:42,190 --> 00:06:44,660
Tällä kertaa meillä on kolme argumenttia.

121
00:06:44,660 --> 00:06:48,810
Ensimmäinen on osoitin joukko merkkejä, jos merkkijono tallennetaan.

122
00:06:48,810 --> 00:06:52,670
Toinen on merkkien maksimimäärä voidaan lukea.

123
00:06:52,670 --> 00:06:56,010
Ja kolmas on osoitin tiedoston jonka pyrimme.

124
00:06:56,010 --> 00:07:00,780
Huomaat, että for-silmukka päättyy fgets palauttaa null.

125
00:07:00,780 --> 00:07:02,940
On kaksi syytä, että tämä on tapahtunut.

126
00:07:02,940 --> 00:07:05,380
Ensinnäkin, virhe on voinut tapahtua.

127
00:07:05,380 --> 00:07:10,740
Toiseksi, ja todennäköisesti, tiedoston loppuun päästiin, ja enää merkkejä luettiin.

128
00:07:10,740 --> 00:07:14,040
Vuonna Jos mietit, kaksi toimintoa ei ole, että voimme nyt kertoa

129
00:07:14,040 --> 00:07:17,160
minkä vuoksi on syynä tähän nimenomaiseen nollaosoittimen.

130
00:07:17,160 --> 00:07:21,090
Ja ei ole yllättävää, koska ne täytyy tehdä työtä tiedostoja,

131
00:07:21,090 --> 00:07:26,940
Sekä fError toiminto ja feof toiminta alkavat kirjaimella f.

132
00:07:26,940 --> 00:07:32,130
>> Lopuksi, ennen kuin päätellä, yksi nopea huomautus tiedoston loppuun toiminto,

133
00:07:32,130 --> 00:07:36,690
joka, kuten juuri mainitsin, on kirjoitettu feof.

134
00:07:36,690 --> 00:07:41,550
Usein löydät itsesi käyttäen aikaa ja silmukoita asteittain lukea läpi tiedostoja.

135
00:07:41,550 --> 00:07:45,790
Näin sinun tapa lopettaa nämä silmukat kun päähän näistä tiedostoista.

136
00:07:45,790 --> 00:07:50,510
Soittaminen feof teidän tiedoston osoitin ja tarkistaa, onko se totta

137
00:07:50,510 --> 00:07:52,310
tekisi juuri niin.

138
00:07:52,310 --> 00:07:59,820
Siten, kun silmukka on kunnossa (! Feof (fp)) saattaa tuntua täysin sopiva ratkaisu.

139
00:07:59,820 --> 00:08:03,770
Kuitenkin sanoa meillä on yksi rivi jää meidän tekstitiedosto.

140
00:08:03,770 --> 00:08:07,130
Me anna meidän taas silmukka ja kaikki toimii suunnitellusti.

141
00:08:07,130 --> 00:08:12,750
Seuraavalla kierroksella kautta, meidän ohjelma tarkistaa, onko feof FP on totta,

142
00:08:12,750 --> 00:08:15,430
mutta - ja tämä on ratkaisevaa ymmärtää täällä -

143
00:08:15,430 --> 00:08:17,770
se ei ole totta ihan vielä.

144
00:08:17,770 --> 00:08:21,110
Tämä johtuu tarkoituksena feof ei tarkistaa

145
00:08:21,110 --> 00:08:24,400
jos seuraava puhelu lukea toiminto osuu tiedoston loppuun,

146
00:08:24,400 --> 00:08:28,190
vaan tarkistaa, onko vai ei tiedoston loppuun on jo saavutettu.

147
00:08:28,190 --> 00:08:30,140
Tapauksessa tässä esimerkissä,

148
00:08:30,140 --> 00:08:32,780
lukemista viimeisellä rivillä meidän tiedosto menee täydellisesti sujuvasti,

149
00:08:32,780 --> 00:08:36,210
mutta ohjelma ei vielä tiedä, että olemme osuma loppuun meidän tiedoston.

150
00:08:36,210 --> 00:08:40,549
Se vasta se yksi ylimääräinen lukenut, että se laskurit tiedoston loppuun.

151
00:08:40,549 --> 00:08:43,210
Siten oikea ehto olisi seuraava:

152
00:08:43,210 --> 00:08:49,330
fgets ja sen kolme argumenttia - ulostulo, koko tuotannon, ja FP -

153
00:08:49,330 --> 00:08:52,570
ja kaikki, jotka eivät vastaa null.

154
00:08:52,570 --> 00:08:55,260
Tämä on lähestymistapa teimme printer.c,

155
00:08:55,260 --> 00:08:57,890
ja tässä tapauksessa, kun silmukka poistuu,

156
00:08:57,890 --> 00:09:04,290
voit soittaa feof tai fError ilmoittaa käyttäjälle erityiseen perusteluja poistutaan tämän silmukan.

157
00:09:04,290 --> 00:09:08,100
>> Kirjoittaminen ja lukeminen tiedostosta on, sen alkeellisinta,

158
00:09:08,100 --> 00:09:10,150
yksinkertainen 3-osa prosessia.

159
00:09:10,150 --> 00:09:12,530
Ensin avaamme tiedoston.

160
00:09:12,530 --> 00:09:16,740
Toiseksi, me laittaa asiat osaksi tiedoston tai viedä joitakin asioita pois.

161
00:09:16,740 --> 00:09:19,200
Kolmanneksi, suljemme tiedoston.

162
00:09:19,200 --> 00:09:21,170
Ensimmäinen ja viimeinen osa on helppoa.

163
00:09:21,170 --> 00:09:23,920
Keskiosa on silloin hankalaa kamaa piilee.

164
00:09:23,920 --> 00:09:27,760
Ja vaikka alla huppu olemme aina tekemisissä pitkä sarja nollia ja ykkösiä,

165
00:09:27,760 --> 00:09:30,710
se auttaa kun koodaus lisätä kerros abstraktio

166
00:09:30,710 --> 00:09:35,350
joka muuttaa sekvenssin jotain muistuttaa enemmän mitä olemme tottuneet näkemään.

167
00:09:35,350 --> 00:09:39,570
Esimerkiksi, jos olemme kanssa 24-bittinen bittikartta,

168
00:09:39,570 --> 00:09:43,290
me todennäköisesti tai lukee kolme tavua kerrallaan.

169
00:09:43,290 --> 00:09:46,450
Jolloin se olisi järkevää määritellä ja asianmukaisesti nimeä

170
00:09:46,450 --> 00:09:48,980
struct, joka on 3 tavua suuri.

171
00:09:48,980 --> 00:09:51,410
>> Vaikka työskentely tiedostoja voi tuntua monimutkaiselta,

172
00:09:51,410 --> 00:09:54,530
niitä hyödyntävät antaa meille mahdollisuuden tehdä jotain todella merkittävää.

173
00:09:54,530 --> 00:09:58,880
Voimme muuttaa maailman tilasta ulkopuolella ohjelman

174
00:09:58,880 --> 00:10:01,730
Voimme luoda jotain, joka elää yli elämää ohjelman

175
00:10:01,730 --> 00:10:07,190
tai voimme jopa vaihtaa jotain, joka luotiin ennen meidän käynnistyi käynnissä.

176
00:10:07,190 --> 00:10:11,210
Vuorovaikutus tiedostoja on todella voimakas osa ohjelmointia C

177
00:10:11,210 --> 00:10:15,300
ja olen innoissani, mitä aiot luoda sen kanssa koodin tulemaan.

178
00:10:15,300 --> 00:10:19,770
Nimeni on Jason Hirschhorn. Tämä on CS50.

179
00:10:19,770 --> 00:10:21,770
[CS50.TV]

180
00:10:21,770 --> 00:10:25,940
>> [Naurua]

181
00:10:25,940 --> 00:10:29,330
Okei. Yksi kestää. Täällä mennään.

182
00:10:49,000 --> 00:10:52,140
Kun ajattelemme tiedoston - >> Ai, odota. Anteeksi.

183
00:10:52,140 --> 00:10:56,800
[Naurua] Okei.

184
00:11:06,620 --> 00:11:09,970
Hei siellä.

185
00:11:13,670 --> 00:11:16,310
Kun ajattelemme tiedosto -

186
00:11:17,610 --> 00:11:20,710
Kun ajattelet tiedosto - Okei. Kerro minulle, kun olet valmis.

187
00:11:20,710 --> 00:11:22,520
Hienoa.

188
00:11:22,520 --> 00:11:26,180
Vaikka lukeminen teleprompter voi tuntua - no. My bad.