1 00:00:07,780 --> 00:00:10,540 [Powered by Google Translate] Etusija on, miten vastata kysymykseen, mitä toimintaa meidän pitäisi tehdä ensimmäiseksi? 2 00:00:10,540 --> 00:00:14,250 Olipa ratkaista matemaattisia yhtälöitä tai jäsennys riviä ohjelmakoodia, 3 00:00:14,250 --> 00:00:17,230 olemassa tiukat etusija jota noudattaa 4 00:00:17,230 --> 00:00:20,270 niin että kaikki tietokoneet ja ihmiset voivat saada saman tuloksen. 5 00:00:20,270 --> 00:00:24,710 >> Ensinnäkin, tärkein sääntö muistaa, etenkin bug testaus, 6 00:00:24,710 --> 00:00:27,680 että me aina työskennellä sisimmästä suluissa ulospäin. 7 00:00:27,680 --> 00:00:31,120 Käyttämällä ylimääräistä suluissa voi olla hyödyllistä virheenkorjaus taktiikka, 8 00:00:31,120 --> 00:00:34,640 mutta se ei ole hyvä käytäntö pentueen koodin kanssa tarpeettomat sulkeet. 9 00:00:34,640 --> 00:00:38,220 Ota aika oppia perustiedot operaattorin priorisointisääntöjä. 10 00:00:38,220 --> 00:00:42,450 >> Toinen yleissääntö on, että kun toimijat ovat yhtä priorty, 11 00:00:42,450 --> 00:00:44,820 voit yksinkertaisesti ratkaista vasemmalta oikealle. 12 00:00:44,820 --> 00:00:47,690 Käsitellessään yksinkertaisia ​​matemaattisia aloitamme suluissa, 13 00:00:47,690 --> 00:00:52,110 tee kerto-ja jakolasku, ja lopuksi tehdä ja vähennyslaskua. 14 00:00:52,110 --> 00:00:54,400 Kerto-ja jakolasku on sama prioriteetti, 15 00:00:54,400 --> 00:00:56,870 koska ne ovat olennaisesti suorittamalla sama toiminto. 16 00:00:56,870 --> 00:01:00,880 Kun kaikki jako on yksinkertaisesti kertomalla käänteinen arvo. 17 00:01:00,880 --> 00:01:04,300 Vastaavasti, vähennyslaskun yksinkertaisesti lisäämällä negatiivinen arvo. 18 00:01:04,300 --> 00:01:06,150 >> Tehdään esimerkki. 19 00:01:14,470 --> 00:01:18,300 Jälkeen arvojärjestys, me aloitamme suluissa. Yhdeksän miinus 1. 20 00:01:18,300 --> 00:01:23,410 Se antaa meille 8. Sitten voimme siirtyä jako ja kertolasku. 21 00:01:23,410 --> 00:01:27,450 Me ratkaista vasemmalta oikealle. Joten 10 jaettuna 2 on 5. 22 00:01:27,450 --> 00:01:31,290 Meillä on 5 kertaa 8 täällä, ja se antaa meille 40. 23 00:01:33,230 --> 00:01:35,410 Sitten siirrymme seuraavaan arvojärjestyksessä. 24 00:01:35,410 --> 00:01:38,730 Joten olemme jää 3 plus 40 miinus 1. 25 00:01:42,400 --> 00:01:43,700 Jälleen vain ratkaista vasemmalta oikealle, 26 00:01:43,700 --> 00:01:47,650 koska siellä on yhtä tärkeinä välillä ja vähennyslaskua. 27 00:01:47,650 --> 00:01:51,510 Voimme sanoa 3 plus 40 on 43, miinus 1 on 42. Se on meidän vastaus. 28 00:01:53,920 --> 00:01:56,730 >> On 2 tyyppisiä vähennys ja lisäys toimijoille; 29 00:01:56,730 --> 00:02:01,000 Etuliite muoto ja pääte muotoon. 30 00:02:01,000 --> 00:02:06,130 Pääte muodossa, i + +, käytetään yleisesti silmukoita, 31 00:02:06,130 --> 00:02:10,500 mikä tarkoittaa, että nykyinen arvo käytetään ilmaisua, ja sitten se lisätään. 32 00:02:10,500 --> 00:02:14,240 Joten arvo vain olla erilainen seuraavan kerran muuttujaa käytetään. 33 00:02:14,240 --> 00:02:17,910 Toisaalta, etuliitteen lisäys-tai vähennystiedon tarkoittaa sitä, että nykyinen arvo 34 00:02:17,910 --> 00:02:22,760 kasvatetaan tai pienennetään ensin, ja sitten sitä käytetään ilmaisua. 35 00:02:22,760 --> 00:02:25,310 >> Otetaanpa esimerkiksi kokonaisluku x. 36 00:02:25,310 --> 00:02:27,220 Me aseta se vastaa 5. 37 00:02:27,220 --> 00:02:36,500 Jos käytämme suffiksi toimija ja sanoa x + +, x Tällä linjalla on edelleen 5. 38 00:02:36,500 --> 00:02:39,230 Jos me tulostaa sen saisimme arvo 5. 39 00:02:39,230 --> 00:02:42,540 Mutta eteenpäin x1 siihen vastaa 6. 40 00:02:42,540 --> 00:02:48,770 Joten täällä tällä rivillä x on yhtä kuin 6, ja jos me tulostaa sen ulos saisimme arvon 6. 41 00:02:48,770 --> 00:02:57,380 Jos nyt käytetään etuliitettä operaattori, + + x, x kasvatetaan ensin, ja sitten arvoa käytetään. 42 00:02:57,380 --> 00:03:00,110 Joten se on sama kuin 7 tällä linjalla. 43 00:03:00,110 --> 00:03:04,750 Lisäävä tietenkin 6-7, ja jos me tulostaa sen saisimme arvo 7. 44 00:03:04,750 --> 00:03:09,160 >> Viimeinen vivahde etusija että me tarkastelemme käsittelee osoittimen notaatio. 45 00:03:09,160 --> 00:03:15,050 Dereference operaattori, tähti, on etusija peruslaskutoimituksia toimijoiden 46 00:03:15,050 --> 00:03:18,550 mutta ei yli suffiksi incement ja vähennys toimijoille. 47 00:03:18,550 --> 00:03:20,690 Tämä johtaa meidät lopulliseen esimerkin. 48 00:03:20,690 --> 00:03:24,500 Otetaan kokonaisluku x ja aseta se sama 7. 49 00:03:24,500 --> 00:03:30,540 Tulemme myös osoittimen y ja aseta se sama osoite x. 50 00:03:30,540 --> 00:03:34,920 Niin että kun me dereference y meidän pitäisi saada arvo 7. 51 00:03:34,920 --> 00:03:39,380 Nyt tässä koodirivin, meillä on hieman epäselvä tilanne. 52 00:03:39,380 --> 00:03:44,310 Olemmeko dereferencing y ensin ja sitten kasvattamalla arvo 7? 53 00:03:44,310 --> 00:03:48,300 Vai olemmeko kasvaville osoittimen ja sitten dereferencing se? 54 00:03:48,300 --> 00:03:52,800 Itse asiassa, koska suffiksi kasvu operaattori on etusijalla 55 00:03:52,800 --> 00:03:55,370 dereference operaattori, me yritetään kasvattaa osoittimen y, 56 00:03:55,370 --> 00:03:59,170 joka siirtää osoitinta kokoa int tavua. 57 00:03:59,170 --> 00:04:03,040 Pohjimmiltaan antaa meille osoitteeseen joissakin aivan eri vaiheessa muistiin, 58 00:04:03,040 --> 00:04:05,010 ja sitten me dereferencing sitä. 59 00:04:05,010 --> 00:04:07,350 Joten tämä on hyvin merkityksetön linjaa. 60 00:04:07,350 --> 00:04:10,250 Jos me todella halusimme kasvattaa arvoa 7, 61 00:04:10,250 --> 00:04:14,260 meillä olisi laittaa dereference toimija y suluissa. 62 00:04:14,260 --> 00:04:17,290 Silloin voisimme kasvattaa sitä. 63 00:04:17,290 --> 00:04:21,089 Joten vaikka emme olisi kasvattamalla arvoa x kanssa toiseksi viimeinen rivi koodia, 64 00:04:21,089 --> 00:04:23,380 viimeisellä rivillä koodia olisimme Infact dereference y 65 00:04:23,380 --> 00:04:26,380 saada arvo x ja kasvattaa sitä. 66 00:04:26,380 --> 00:04:29,540 Me jäisivät arvo x vastaa 8. 67 00:04:31,580 --> 00:04:33,580 >> Tässä nopea kertaus etusija sääntöjen olemme puhuneet. 68 00:04:33,580 --> 00:04:37,210 Aloitamme sisimpään suluissa ja toimivat ulospäin. 69 00:04:37,210 --> 00:04:41,210 Sitten siirrymme loppuliite operaattoreille kuin i + + tai I -. 70 00:04:41,210 --> 00:04:45,920 Sitten dereference ja osoite toimijoiden kuten tähti x tai et-merkki x, 71 00:04:45,920 --> 00:04:50,260 ja etuliitteen operaattorit kuten + + i tai - i. 72 00:04:50,260 --> 00:04:54,920 Lopuksi teemme yksinkertaisia ​​matemaattisia toimintoja, kuten kerto-, jako, modulo. 73 00:04:54,920 --> 00:04:58,400 Sitten, vähennys. 74 00:04:58,400 --> 00:05:02,170 Se on etusija. Olen Jordan Jóźwiak, ja tämä on CS50. 75 00:05:04,160 --> 00:05:10,480 Me dereference ja käyttää osoitetta ja - miten sinä lause? 76 00:05:12,380 --> 00:05:13,190 Olen valmis. Okei.