1 00:00:00,000 --> 00:00:06,030 >> [Musiikkia] 2 00:00:06,030 --> 00:00:08,390 >> DOUG Lloyd: Osoittimet, tﾃ､ssﾃ､ me olemme. 3 00:00:08,390 --> 00:00:11,080 Tﾃ､mﾃ､ on todennﾃ､kﾃｶisesti aio olla vaikein aihe 4 00:00:11,080 --> 00:00:12,840 ettﾃ､ puhumme CS50. 5 00:00:12,840 --> 00:00:15,060 Ja jos olet lukenut mitﾃ､ﾃ､n viitteitﾃ､ 6 00:00:15,060 --> 00:00:19,080 ennen saatat olla hieman uhkaava menee tﾃ､mﾃ､n videon. 7 00:00:19,080 --> 00:00:21,260 On totta viitteitﾃ､ sallimme mahdollisuuden 8 00:00:21,260 --> 00:00:23,740 kenties tyriﾃ､ aika pahasti kun olet 9 00:00:23,740 --> 00:00:27,450 kanssa muuttujia, ja tiedot, ja aiheuttaa ohjelman kaatumisen. 10 00:00:27,450 --> 00:00:30,490 Mutta he todella todella hyﾃｶdyllinen ja ne auttavat meitﾃ､ todella hyvﾃ､ tapa 11 00:00:30,490 --> 00:00:33,340 siirtﾃ､ﾃ､ tiedot takaisin ja edestakaisin vﾃ､lillﾃ､ toimintoja, 12 00:00:33,340 --> 00:00:35,490 ettﾃ､ emme muuten pysty tekemﾃ､ﾃ､n. 13 00:00:35,490 --> 00:00:37,750 >> Ja niin mitﾃ､ me todella halua tehdﾃ､ tﾃ､ssﾃ､ juna 14 00:00:37,750 --> 00:00:41,060 sinun on hyvﾃ､ osoitin kuria, niin ettﾃ､ voit kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ osoittimia tehokkaasti 15 00:00:41,060 --> 00:00:43,850 tehdﾃ､ ohjelmia niin paljon parempi. 16 00:00:43,850 --> 00:00:48,220 Kuten sanoin viitteitﾃ､ antaa meille eri tapa siirtﾃ､ﾃ､ dataa toimintoja. 17 00:00:48,220 --> 00:00:50,270 Nyt jos muistatte aikaisemmin video, kun 18 00:00:50,270 --> 00:00:53,720 puhuimme kiikaritﾃ､htﾃ､imellﾃ､, mainitsin 19 00:00:53,720 --> 00:01:00,610 ettﾃ､ kaikki tiedot, jotka ohitamme vﾃ､lillﾃ､ toiminnot C ohi arvo. 20 00:01:00,610 --> 00:01:03,070 Ja en ehkﾃ､ ole kﾃ､yttﾃ､nyt, ettﾃ､ termi, mitﾃ､ tarkoitin siellﾃ､ 21 00:01:03,070 --> 00:01:07,170 oli se, ettﾃ､ olemme ohimennen kopioita tietojen. 22 00:01:07,170 --> 00:01:12,252 Kun vﾃ､litﾃ､mme muuttujan funktio, emme oikeastaan 窶銀€橘ulkee muuttuja 23 00:01:12,252 --> 00:01:13,210 toiminnon, eikﾃｶ? 24 00:01:13,210 --> 00:01:17,670 Olemme kulkee kopio ettﾃ､ datan funktio. 25 00:01:17,670 --> 00:01:20,760 Toiminto tekee mitﾃ､ se tulee ja se laskee jotain arvoa, 26 00:01:20,760 --> 00:01:23,180 ja ehkﾃ､ kﾃ､ytﾃ､mme ettﾃ､ arvo kun se antaa sen takaisin. 27 00:01:23,180 --> 00:01:26,700 >> Siellﾃ､ oli yksi poikkeus tﾃ､mﾃ､ sﾃ､ﾃ､ntﾃｶ ohi arvon, 28 00:01:26,700 --> 00:01:31,210 ja tulemme takaisin, mitﾃ､ se on vﾃ､hﾃ､n myﾃｶhemmin tﾃ､mﾃ､n videon. 29 00:01:31,210 --> 00:01:34,880 Jos kﾃ､ytﾃ､mme viitteitﾃ､ sijaan kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ muuttujia, 30 00:01:34,880 --> 00:01:38,180 tai sen sijasta kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ muuttujien itse tai kopioita muuttujien, 31 00:01:38,180 --> 00:01:43,790 voimme nyt kulkea muuttujat ympﾃ､rillﾃ､ vﾃ､lillﾃ､ toimii eri tavalla. 32 00:01:43,790 --> 00:01:46,550 Tﾃ､mﾃ､ tarkoittaa, ettﾃ､ jos teemme muutos yksi toiminto, 33 00:01:46,550 --> 00:01:49,827 ettﾃ､ muutos todella ottaa vaikutus eri toimintoa. 34 00:01:49,827 --> 00:01:52,160 Tﾃ､mﾃ､kin on asia, emme voineet tehdﾃ､ aikaisemmin, 35 00:01:52,160 --> 00:01:56,979 ja jos olet koskaan yrittﾃ､nyt vaihtaa arvo kaksi muuttujaa funktion, 36 00:01:56,979 --> 00:01:59,270 olet huomannut tﾃ､mﾃ､n ongelman erﾃ､ﾃ､nlainen noususuunnassa, eikﾃｶ? 37 00:01:59,270 --> 00:02:04,340 >> Jos haluamme vaihtaa X ja Y, ja me siirtﾃ､ﾃ､ ne toiminto nimeltﾃ､ﾃ､n swap, 38 00:02:04,340 --> 00:02:08,680 sisﾃ､llﾃ､ toiminto vaihtaa muuttujat tehdﾃ､ vaihto arvot. 39 00:02:08,680 --> 00:02:12,600 Yksi tulee kaksi, kaksi tulee yksi, mutta emme oikeastaan 40 00:02:12,600 --> 00:02:16,890 muuttaa mitﾃ､ﾃ､n alkuperﾃ､isessﾃ､ toiminto, ettﾃ､ soittaja. 41 00:02:16,890 --> 00:02:19,550 Koska emme voi, emme vain tyﾃｶskentelee jﾃ､ljennﾃｶkset. 42 00:02:19,550 --> 00:02:24,760 Osoittimet kuitenkin, voimme todella siirtﾃ､ﾃ､ X ja Y funktio. 43 00:02:24,760 --> 00:02:26,960 Tﾃ､mﾃ､ toiminto voidaan tehdﾃ､ jotain heidﾃ､n kanssaan. 44 00:02:26,960 --> 00:02:29,250 Ja niitﾃ､ muuttujia arvojen voi todella muuttaa. 45 00:02:29,250 --> 00:02:33,710 Joten se on aivan muutos kykymme tyﾃｶskennellﾃ､ tiedot. 46 00:02:33,710 --> 00:02:36,100 >> Ennen kuin sukeltaa osoittimet, mielestﾃ､ni se kannattaa 47 00:02:36,100 --> 00:02:38,580 kun muutaman minuutin palata perusasioihin tﾃ､ﾃ､llﾃ､. 48 00:02:38,580 --> 00:02:41,000 Ja katsoa, 窶銀€砧iten tietokoneen muistiin tyﾃｶt 49 00:02:41,000 --> 00:02:45,340 koska nﾃ､mﾃ､ kaksi aihetta ovat menossa todella olla melko toisiinsa. 50 00:02:45,340 --> 00:02:48,480 Kuten ehkﾃ､ tiedﾃ､tte, tietokoneen jﾃ､rjestelmﾃ､ssﾃ､ 51 00:02:48,480 --> 00:02:51,310 sinulla on kovalevy tai ehkﾃ､ Solid State Drive 52 00:02:51,310 --> 00:02:54,430 jonkinlainen tiedostojen tallennuspaikka. 53 00:02:54,430 --> 00:02:57,950 Se on yleensﾃ､ jossain naapurustossa 250 gigatavua 54 00:02:57,950 --> 00:02:59,810 ja ehkﾃ､ pari teratavua nyt. 55 00:02:59,810 --> 00:03:02,270 Ja se on silloin, kun kaikki tiedostoja lopulta elﾃ､ﾃ､, 56 00:03:02,270 --> 00:03:04,870 vaikka tietokone on pois pois, voit ottaa sen takaisin 57 00:03:04,870 --> 00:03:09,190 ja lﾃｶydﾃ､t tiedostot ovat siellﾃ､ uudelleen, kun jﾃ､rjestelmﾃ､ kﾃ､ynnistetﾃ､ﾃ､n uudelleen. 58 00:03:09,190 --> 00:03:14,820 Mutta levyasemat, kuten kiintolevyn, HDD, tai Solid State Drive, SSD, 59 00:03:14,820 --> 00:03:16,050 ovat vain sﾃ､ilytystilaa. 60 00:03:16,050 --> 00:03:20,400 >> Emme voi oikeastaan 窶銀€逆ehdﾃ､ mitﾃ､ﾃ､n datan, joka on kiintolevy, 61 00:03:20,400 --> 00:03:22,080 tai SSD-aseman. 62 00:03:22,080 --> 00:03:24,950 Jotta todella muuttaa tietoja tai siirtﾃ､ﾃ､ sen ympﾃ､rillﾃ､, 63 00:03:24,950 --> 00:03:28,800 meidﾃ､n on siirtﾃ､ﾃ､ sen RAM, random access memory. 64 00:03:28,800 --> 00:03:31,170 Nyt RAM, sinulla on paljon vﾃ､hemmﾃ､n tietokoneessa. 65 00:03:31,170 --> 00:03:34,185 Saatat olla jossain naapurustossa 512 megatavua 66 00:03:34,185 --> 00:03:38,850 jos sinulla on vanhempi tietokone, ja ehkﾃ､ kaksi, neljﾃ､, kahdeksan, 16, 67 00:03:38,850 --> 00:03:41,820 mahdollisesti jopa hieman enemmﾃ､n, gigatavua RAM-muistia. 68 00:03:41,820 --> 00:03:46,390 Niin, ettﾃ､ on paljon pienempi, mutta se on jossa kaikki haihtuvat tietojen olemassa. 69 00:03:46,390 --> 00:03:48,270 Siellﾃ､ voimme muuttaa asioita. 70 00:03:48,270 --> 00:03:53,350 Mutta kun me kﾃ､ﾃ､nnﾃ､mme tietokoneesta virta, kaikki tiedot RAM tuhoutuu. 71 00:03:53,350 --> 00:03:57,150 >> Joten siksi meidﾃ､n on kiintolevylle entistﾃ､ pysyvﾃ､ﾃ､ sijainnin se, 72 00:03:57,150 --> 00:03:59,720 niin, ettﾃ､ se exists- se olisi todella huono, jos joka kerta 73 00:03:59,720 --> 00:04:03,310 kﾃ､ﾃ､nsimme tietokoneesta virta, joka tiedosto jﾃ､rjestelmﾃ､ﾃ､mme on hﾃ､ivytetty. 74 00:04:03,310 --> 00:04:05,600 Joten teemme sisﾃ､llﾃ､ muistia. 75 00:04:05,600 --> 00:04:09,210 Ja joka kerta kun puhumme muisti, aika paljon, vuonna CS50, 76 00:04:09,210 --> 00:04:15,080 puhumme RAM, ei kiintolevyn. 77 00:04:15,080 --> 00:04:18,657 >> Joten kun siirrymme asiat muistiin, se vie jonkin verran tilaa. 78 00:04:18,657 --> 00:04:20,740 Kaikki tietotyyppejﾃ､ ettﾃ､ olemme tyﾃｶskennelleet 79 00:04:20,740 --> 00:04:23,480 ryhtyﾃ､ eri mﾃ､ﾃ､riﾃ､ tilaa RAM. 80 00:04:23,480 --> 00:04:27,600 Joten aina luoda kokonaisluku muuttuja, neljﾃ､ tavua muistia 81 00:04:27,600 --> 00:04:30,750 on varattu RAM joten sinun voi tyﾃｶskennellﾃ､ ettﾃ､ kokonaisluku. 82 00:04:30,750 --> 00:04:34,260 Voit julistaa kokonaisluku, muuttaa sitﾃ､, mﾃ､ﾃ､rittﾃ､ﾃ､ sen 83 00:04:34,260 --> 00:04:36,700 arvoon 10 kasvatetaan yhdellﾃ､, niin edelleen ja niin edelleen. 84 00:04:36,700 --> 00:04:39,440 Kaikki mitﾃ､ tarvitsee tapahtua RAM, ja saat neljﾃ､ tavua 85 00:04:39,440 --> 00:04:42,550 tyﾃｶskennellﾃ､ jokaisen kokonaisluku, jonka luot. 86 00:04:42,550 --> 00:04:45,410 >> Jokainen merkki sinua luoda saa yhden tavun. 87 00:04:45,410 --> 00:04:48,160 Se on vain, kuinka paljon tilaa on varastointiin tarvitaan merkki. 88 00:04:48,160 --> 00:04:51,310 Jokainen kellua, todellinen numero, saa neljﾃ､ tavua 89 00:04:51,310 --> 00:04:53,390 ellei se kaksinkertainen tarkkuuden liukuluku 90 00:04:53,390 --> 00:04:56,510 numero, jonka avulla voit on tarkempien ja numeroa 91 00:04:56,510 --> 00:04:59,300 desimaalipilkun jﾃ､lkeen menettﾃ､mﾃ､ttﾃ､ tarkkuus, 92 00:04:59,300 --> 00:05:01,820 joka kestﾃ､ﾃ､ jopa kahdeksan tavua muistia. 93 00:05:01,820 --> 00:05:06,730 Pitkﾃ､ pitkﾃ､t, todella iso kokonaislukuja, myﾃｶs kahdeksan tavua muistia. 94 00:05:06,730 --> 00:05:09,000 Montako tavua muistia do jouset ryhtyﾃ､? 95 00:05:09,000 --> 00:05:12,990 No katsotaanpa laittaa tappi tﾃ､hﾃ､n kysymykseen nyt, mutta me palata siihen. 96 00:05:12,990 --> 00:05:17,350 >> Joten takaisin tﾃ､mﾃ､n ajatuksen muistia iso joukko tavun kokoinen soluja. 97 00:05:17,350 --> 00:05:20,871 Se on todella kaikki se on, se on vain valtava joukko soluja, 98 00:05:20,871 --> 00:05:23,370 kuten muutkin array, joka olet perehtynyt ja nﾃ､hdﾃ､, 99 00:05:23,370 --> 00:05:26,430 paitsi jokainen elementti on yksi tavu leveﾃ､. 100 00:05:26,430 --> 00:05:30,030 Ja aivan kuten array, jokainen elementti on osoite. 101 00:05:30,030 --> 00:05:32,120 Jokainen elementti array on indeksi, ja me 102 00:05:32,120 --> 00:05:36,302 voi kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ tﾃ､tﾃ､ indeksiﾃ､ tehdﾃ､ ns random access array. 103 00:05:36,302 --> 00:05:38,510 Meillﾃ､ ei tarvitse aloittaa alussa array, 104 00:05:38,510 --> 00:05:40,569 kerrata lﾃ､pi jokaisen yksittﾃ､inen tekijﾃ､ sen, 105 00:05:40,569 --> 00:05:41,860 lﾃｶytﾃ､ﾃ､ mitﾃ､ etsimme. 106 00:05:41,860 --> 00:05:45,790 Voimme vain sanoa, haluan pﾃ､ﾃ､stﾃ､ 15. elementti tai 100. elementti. 107 00:05:45,790 --> 00:05:49,930 Ja voit vain kulkea, ettﾃ､ mﾃ､ﾃ､rﾃ､ ja saada arvon etsit. 108 00:05:49,930 --> 00:05:54,460 >> Samoin jokainen sijainti muistiin on osoite. 109 00:05:54,460 --> 00:05:57,320 Joten muisti saattaa nﾃ､yttﾃ､ﾃ､ suunnilleen tﾃ､ltﾃ､. 110 00:05:57,320 --> 00:06:01,420 Tﾃ､ssﾃ､ hyvin pieni kimpale muisti, tﾃ､mﾃ､ on 20 tavua muistia. 111 00:06:01,420 --> 00:06:04,060 Ensimmﾃ､iset 20 tavua koska minun kﾃ､sitellﾃ､ﾃ､n siellﾃ､ alareunassa 112 00:06:04,060 --> 00:06:08,890 ovat 0, 1, 2, 3, ja niin alusta loppuun jopa 19. 113 00:06:08,890 --> 00:06:13,190 Ja kun minﾃ､ julistaa muuttujia ja kun kﾃ､ynnistﾃ､n tyﾃｶskennellﾃ､ heidﾃ､n kanssaan, 114 00:06:13,190 --> 00:06:15,470 jﾃ､rjestelmﾃ､ tulee asettaa syrjﾃ､ﾃ､n tilaa minulle 115 00:06:15,470 --> 00:06:17,595 Tﾃ､ssﾃ､ muistissa tﾃｶihin minun muuttujia. 116 00:06:17,595 --> 00:06:21,610 Niin voisin sanoa, nieriﾃ､ﾃ､ C vastaa pﾃ､ﾃ､oman H. Ja mitﾃ､ tulee tapahtumaan? 117 00:06:21,610 --> 00:06:23,880 Hyvin jﾃ､rjestelmﾃ､ on menossa varattu minulle yhden tavun. 118 00:06:23,880 --> 00:06:27,870 Tﾃ､llﾃｶin se valitsi tavu numero neljﾃ､, tavun osoitteessa neljﾃ､, 119 00:06:27,870 --> 00:06:31,310 ja se tulee sﾃ､ilyttﾃ､ﾃ､ kirjain pﾃ､ﾃ､oma H siellﾃ､ minua. 120 00:06:31,310 --> 00:06:34,350 Jos siis minﾃ､ sanon int nopeus raja vastaa 65, se on 121 00:06:34,350 --> 00:06:36,806 aikoo varata neljﾃ､ tavua muistia minulle. 122 00:06:36,806 --> 00:06:39,180 Ja se tulee kohdella neljﾃ､ tavua yhtenﾃ､ yksikkﾃｶnﾃ､ 123 00:06:39,180 --> 00:06:41,305 koska mitﾃ､ pyrimme jossa on kokonaisluku tﾃ､ﾃ､llﾃ､. 124 00:06:41,305 --> 00:06:44,350 Ja se tulee sﾃ､ilyttﾃ､ﾃ､ 65 siellﾃ､. 125 00:06:44,350 --> 00:06:47,000 >> Nyt jo olen sellainen kerron hieman valhe, 126 00:06:47,000 --> 00:06:50,150 oikea, koska tiedﾃ､mme, ettﾃ､ tietokoneet tyﾃｶ binary. 127 00:06:50,150 --> 00:06:53,100 He eivﾃ､t ymmﾃ､rrﾃ､, vﾃ､lttﾃ､mﾃ､ttﾃ､ mitﾃ､ pﾃ､ﾃ､oma H on 128 00:06:53,100 --> 00:06:57,110 tai mitﾃ､ 65 on, ne vain ymmﾃ､rtﾃ､ﾃ､ binary, nollia ja ykkﾃｶsiﾃ､. 129 00:06:57,110 --> 00:06:59,000 Ja niin todella mitﾃ､ olemme tallentaminen siellﾃ､ 130 00:06:59,000 --> 00:07:03,450 ei ole kirjain H ja numero 65, vaan binﾃ､ﾃ､riesitykset 131 00:07:03,450 --> 00:07:06,980 sen, joka nﾃ､yttﾃ､ﾃ､ vﾃ､hﾃ､n jotain tﾃ､llaista. 132 00:07:06,980 --> 00:07:10,360 Ja erityisesti yhteydessﾃ､ kokonaisluku muuttujan, 133 00:07:10,360 --> 00:07:13,559 se ei tule vain sylkeﾃ､ se, se ei tule kohdella sitﾃ､ yhtenﾃ､ neljﾃ､stﾃ､ 134 00:07:13,559 --> 00:07:15,350 tavu kimpale vﾃ､lttﾃ､mﾃ､ttﾃ､, se todella tapahtuu 135 00:07:15,350 --> 00:07:19,570 kohdella sitﾃ､ kuten neljﾃ､ yhden tavun paloina, mikﾃ､ saattaa nﾃ､yttﾃ､ﾃ､ tﾃ､ltﾃ､. 136 00:07:19,570 --> 00:07:22,424 Ja vaikka tﾃ､mﾃ､ ei ole tﾃ､ysin totta joko, 137 00:07:22,424 --> 00:07:24,840 koska jotain kutsutaan endianness, joka emme ole 138 00:07:24,840 --> 00:07:26,965 menossa pﾃ､ﾃ､stﾃ､ nyt, mutta jos olet utelias, 139 00:07:26,965 --> 00:07:29,030 voit lukea siitﾃ､ pikku ja iso endianness. 140 00:07:29,030 --> 00:07:31,640 Mutta vuoksi tﾃ､mﾃ､n vﾃ､itteen, vuoksi tﾃ､mﾃ､n videon, 141 00:07:31,640 --> 00:07:34,860 Haluan vain olettaa, ettﾃ､ on, on Itse asiassa, miten numero 65 olisi 142 00:07:34,860 --> 00:07:36,970 oltava edustettuina muisti kaikissa jﾃ､rjestelmissﾃ､, 143 00:07:36,970 --> 00:07:38,850 vaikka se ei ole tﾃ､ysin totta. 144 00:07:38,850 --> 00:07:41,700 >> Mutta katsotaanpa oikeastaan 窶銀€久ain saada eroon kaikista binary kokonaan, 145 00:07:41,700 --> 00:07:44,460 ja ajattele kuin H ja 65, se on paljon helpompaa 146 00:07:44,460 --> 00:07:47,900 ajatella sitﾃ､ kuten ettﾃ､ ihmisenﾃ､. 147 00:07:47,900 --> 00:07:51,420 Selvﾃ､, joten se vaikuttaa myﾃｶs ehkﾃ､ vﾃ､hﾃ､n satunnainen ettﾃ､ I've- minun jﾃ､rjestelmﾃ､ 148 00:07:51,420 --> 00:07:55,130 ei antanut minulle tavua 5, 6, 7, ja 8 tallentaa kokonaisluku. 149 00:07:55,130 --> 00:07:58,580 On syytﾃ､, liian, joka emme pﾃ､ﾃ､se juuri nyt, mutta riittﾃ､ﾃ､ 150 00:07:58,580 --> 00:08:00,496 todeta, ettﾃ､ mitﾃ､ tietokone tekee tﾃ､ﾃ､llﾃ､ 151 00:08:00,496 --> 00:08:02,810 on luultavasti hyvﾃ､ liikkua sen osa. 152 00:08:02,810 --> 00:08:06,020 Ei anna minulle muisti, joka on vﾃ､lttﾃ､mﾃ､ttﾃ､ perﾃ､kkﾃ､in. 153 00:08:06,020 --> 00:08:10,490 Vaikka se aikoo tehdﾃ､ sen nyt jos haluan saada toisen merkkijonon, 154 00:08:10,490 --> 00:08:13,080 nimeltﾃ､ﾃ､n sukunimi, ja haluan laittaa Lloyd siellﾃ､. 155 00:08:13,080 --> 00:08:18,360 Aion tﾃ､ytyy sovittaa yhteen merkki, jokaisen kirjaimen, joka on 156 00:08:18,360 --> 00:08:21,330 menossa vaatia yhden merkki, yhden tavun muistia. 157 00:08:21,330 --> 00:08:26,230 Joten jos voisin laittaa Lloyd minun array nﾃ､in olen melko hyvﾃ､ mennﾃ､, eikﾃｶ? 158 00:08:26,230 --> 00:08:28,870 Mitﾃ､ puuttuu? 159 00:08:28,870 --> 00:08:31,840 >> Muista, ettﾃ､ jokainen merkkijono tyﾃｶskentelemme jossa C pﾃ､ﾃ､ttyy kenoviivaan nolla, 160 00:08:31,840 --> 00:08:33,339 emmekﾃ､ voi jﾃ､ttﾃ､ﾃ､ ettﾃ､ tﾃ､ssﾃ､ joko. 161 00:08:33,339 --> 00:08:36,090 Meidﾃ､n tﾃ､ytyy varata yhden tavun muistia pitﾃ､ﾃ､, ettﾃ､ niin me 162 00:08:36,090 --> 00:08:39,130 tietﾃ､ﾃ､, milloin meidﾃ､n merkkijono on pﾃ､ﾃ､ttynyt. 163 00:08:39,130 --> 00:08:41,049 Joten tﾃ､mﾃ､n jﾃ､rjestelyn siitﾃ､, miten asiat 164 00:08:41,049 --> 00:08:42,799 nﾃ､kyvﾃ､t muistissa voimin olla hieman satunnainen, 165 00:08:42,799 --> 00:08:44,870 mutta se todella on, miten useimmat jﾃ､rjestelmﾃ､t on suunniteltu. 166 00:08:44,870 --> 00:08:48,330 Linja niitﾃ､ ylﾃｶs kerrannaisina neljﾃ､n syistﾃ､ uudelleen 167 00:08:48,330 --> 00:08:50,080 ettﾃ､ meidﾃ､n ei tarvitse pﾃ､ﾃ､stﾃ､ juuri nyt. 168 00:08:50,080 --> 00:08:53,060 Mutta tﾃ､mﾃ､, niin riittﾃ､ﾃ､, kun todetaan, ettﾃ､ Kun nﾃ､mﾃ､ kolme riviﾃ､ koodia, 169 00:08:53,060 --> 00:08:54,810 tﾃ､mﾃ､ on mitﾃ､ muisti voisi nﾃ､yttﾃ､ﾃ､. 170 00:08:54,810 --> 00:08:58,930 Jos tarvitsen muistipaikkaa 4, 8, ja 12 pitﾃ､ﾃ､ tietoni, 171 00:08:58,930 --> 00:09:01,100 tﾃ､mﾃ､ on mitﾃ､ minun muisti voisi nﾃ､yttﾃ､ﾃ､. 172 00:09:01,100 --> 00:09:04,062 >> Ja vain olla erityisen pikkutarkka tﾃ､ﾃ､llﾃ､, kun 173 00:09:04,062 --> 00:09:06,020 puhumme muistia osoitteet me yleensﾃ､ 174 00:09:06,020 --> 00:09:08,390 se kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ heksadesimaali merkintﾃｶjﾃ､. 175 00:09:08,390 --> 00:09:12,030 Joten miksi emme muuntaa kaikki nﾃ､mﾃ､ alkaen desimaalin on heksadesimaalilukuja 176 00:09:12,030 --> 00:09:15,010 vain koska se on yleensﾃ､ kuinka puhumme muistiin. 177 00:09:15,010 --> 00:09:17,880 Joten sen sijaan, ettﾃ､ 0 kautta 19, mitﾃ､ meillﾃ､ on nolla 178 00:09:17,880 --> 00:09:20,340 X nollasta nolla x1 kolme. 179 00:09:20,340 --> 00:09:23,790 Ne ovat 20 tavua muistia ettﾃ､ me ovat tai me tarkastelemme tﾃ､ssﾃ､ kuvassa 180 00:09:23,790 --> 00:09:25,540 Juuri tﾃ､ﾃ､llﾃ､. 181 00:09:25,540 --> 00:09:29,310 >> Joten kaikki tﾃ､mﾃ､ on sanottu, katsotaanpa askel poispﾃ､in muisti toisen 182 00:09:29,310 --> 00:09:30,490 ja takaisin viitteitﾃ､. 183 00:09:30,490 --> 00:09:32,420 Tﾃ､ssﾃ､ on tﾃ､rkein asia muistaa 184 00:09:32,420 --> 00:09:34,070 kuten me alkaa tyﾃｶskennellﾃ､ viitteitﾃ､. 185 00:09:34,070 --> 00:09:36,314 Osoitin ei ole mitﾃ､ﾃ､n enemmﾃ､n kuin osoite. 186 00:09:36,314 --> 00:09:38,230 Minﾃ､ sanon sen uudelleen, koska se on niin tﾃ､rkeﾃ､ﾃ､, 187 00:09:38,230 --> 00:09:42,730 osoitin ei ole mitﾃ､ﾃ､n enemmﾃ､n kuin osoite. 188 00:09:42,730 --> 00:09:47,760 Osoittimet ovat osoitteet paikkoihin muistiin jossa muuttujat elﾃ､ﾃ､. 189 00:09:47,760 --> 00:09:52,590 Tietﾃ､en, ettﾃ､ se tulee toivottavasti hieman helpompi tyﾃｶskennellﾃ､ heidﾃ､n kanssaan. 190 00:09:52,590 --> 00:09:54,550 Toinen asia, josta pidﾃ､n tehdﾃ､, on olla erﾃ､ﾃ､nlainen 191 00:09:54,550 --> 00:09:58,510 kaavioita visuaalisesti edustavat mitﾃ､ tapahtuu eri riviﾃ､ koodia. 192 00:09:58,510 --> 00:10:00,660 Ja teemme tﾃ､mﾃ､n pari kertoja osoittimia, 193 00:10:00,660 --> 00:10:03,354 ja kun puhumme dynaaminen muistin jakamista samoin. 194 00:10:03,354 --> 00:10:06,020 Koska mielestﾃ､ni nﾃ､mﾃ､ kaaviot voi olla erityisen hyﾃｶdyllistﾃ､. 195 00:10:06,020 --> 00:10:09,540 >> Joten jos sanon esimerkiksi int k minun koodi, mitﾃ､ tapahtuu? 196 00:10:09,540 --> 00:10:12,524 No mitﾃ､ pohjimmiltaan tapahtuu on Saan muisti varattu minulle, 197 00:10:12,524 --> 00:10:14,690 mutta en edes pidﾃ､ ajattele sitﾃ､ niin, minﾃ､ 198 00:10:14,690 --> 00:10:16,300 haluan ajatella sitﾃ､ kuin laatikko. 199 00:10:16,300 --> 00:10:20,090 Minulla on laatikko ja se on vﾃ､rillinen vihreﾃ､ koska olen 200 00:10:20,090 --> 00:10:21,750 voi laittaa kokonaislukuja vihreﾃ､t laatikot. 201 00:10:21,750 --> 00:10:23,666 Jos se oli merkki I voi olla sininen laatikko. 202 00:10:23,666 --> 00:10:27,290 Mutta olen aina sanoa, jos Luon laatikko, johon mahtuu kokonaislukuja 203 00:10:27,290 --> 00:10:28,950 ettﾃ､ laatikko on vﾃ､rillinen vihreﾃ､. 204 00:10:28,950 --> 00:10:33,020 Ja otan pysyvﾃ､ merkki ja minﾃ､ kirjoitan k puolella se. 205 00:10:33,020 --> 00:10:37,590 Joten minulla on laatikko nimeltﾃ､ K, johon voin laittaa kokonaislukuja. 206 00:10:37,590 --> 00:10:41,070 Joten kun sanon int k, joka on mitﾃ､ tapahtuu pﾃ､ﾃ､hﾃ､ni. 207 00:10:41,070 --> 00:10:43,140 Jos sanon k on viisi, mitﾃ､ teen? 208 00:10:43,140 --> 00:10:45,110 No, Laitan viisi ruutuun, oikea. 209 00:10:45,110 --> 00:10:48,670 Tﾃ､mﾃ､ on melko yksinkertainen, jos Sanon int k, luo laatikko kutsutaan k. 210 00:10:48,670 --> 00:10:52,040 Jos sanon k on 5, laittaa viisi syﾃｶttﾃｶﾃ､. 211 00:10:52,040 --> 00:10:53,865 Toivottavasti se ei ole liian paljon harppaus. 212 00:10:53,865 --> 00:10:55,990 Tﾃ､ssﾃ､ kun asiat menevﾃ､t vﾃ､hﾃ､n mielenkiintoinen kuitenkin. 213 00:10:55,990 --> 00:11:02,590 Jos sanon int * PK, no vaikka en tiedﾃ､, mitﾃ､ tﾃ､mﾃ､ merkitsee vﾃ､istﾃ､mﾃ､ttﾃ､, 214 00:11:02,590 --> 00:11:06,150 Se on selvﾃ､sti jotain tekemistﾃ､ kokonaisluku. 215 00:11:06,150 --> 00:11:08,211 Joten aion vﾃ､ri pienennﾃ､ vihreﾃ､-ish, 216 00:11:08,211 --> 00:11:10,210 Tiedﾃ､n, ettﾃ､ se on jotain tehdﾃ､ kokonaisluku, 217 00:11:10,210 --> 00:11:13,400 mutta se ei ole kokonaisluku itse, koska se on int tﾃ､hden. 218 00:11:13,400 --> 00:11:15,390 Siinﾃ､ on jotain hieman Eri siitﾃ､. 219 00:11:15,390 --> 00:11:17,620 Joten kokonaisluku on mukana, mutta muuten se on 220 00:11:17,620 --> 00:11:19,830 ei liian erilainen mitﾃ､ puhuimme. 221 00:11:19,830 --> 00:11:24,240 Se on laatikko, sen sai etiketti, se on pﾃ､ﾃ､llﾃ､ﾃ､n etiketti PK, 222 00:11:24,240 --> 00:11:27,280 ja se on pystyttﾃ､vﾃ､ pitﾃ､mﾃ､ﾃ､n int tﾃ､hdet, mitﾃ､ ne ovat. 223 00:11:27,280 --> 00:11:29,894 Heillﾃ､ on jotain tekemistﾃ､ kanssa kokonaislukuja, selvﾃ､sti. 224 00:11:29,894 --> 00:11:31,060 Tﾃ､ssﾃ､ on viimeinen kuitenkin. 225 00:11:31,060 --> 00:11:37,650 Jos sanon PK = & K, huh, mitﾃ､ juuri tapahtui, eikﾃｶ? 226 00:11:37,650 --> 00:11:41,820 Joten tﾃ､mﾃ､ satunnaisluku, sattumanvaraiselta numero, saa heittﾃ､ﾃ､ laatikkoon siellﾃ､. 227 00:11:41,820 --> 00:11:44,930 Kaikki tﾃ､mﾃ､ on, on pk saa osoite k. 228 00:11:44,930 --> 00:11:52,867 Joten olen kiinni missﾃ､ k asuu muistissa, sen osoitteen, osoite sen tavua. 229 00:11:52,867 --> 00:11:55,200 Kaikki Mulla on sanon ettﾃ､ arvo on mitﾃ､ aion 230 00:11:55,200 --> 00:11:59,430 laittaa sisﾃ､lle minun laatikko kutsutaan PK. 231 00:11:59,430 --> 00:12:02,080 Ja koska nﾃ､mﾃ､ asiat ovat osoittimia, ja koska etsivﾃ､t 232 00:12:02,080 --> 00:12:04,955 klo merkkijono kuin nolla x kahdeksan nolla C seitsemﾃ､n neljﾃ､ kahdeksan 233 00:12:04,955 --> 00:12:07,790 kaksi nolla on luultavasti ei ole kovin mielekﾃ､stﾃ､. 234 00:12:07,790 --> 00:12:12,390 Kun me yleensﾃ､ visualisoida osoittimia, me todella tehdﾃ､ niin osoittimia. 235 00:12:12,390 --> 00:12:17,000 Pk antaa meille tiedot Meidﾃ､n tﾃ､ytyy lﾃｶytﾃ､ﾃ､ k muistiin. 236 00:12:17,000 --> 00:12:19,120 Joten periaatteessa PK on nuoli sen. 237 00:12:19,120 --> 00:12:21,670 Ja jos me kﾃ､velemﾃ､ﾃ､n pituus Kyseisen nuoli, kuvitella 238 00:12:21,670 --> 00:12:25,280 se on jotain, voit kﾃ､vellﾃ､, jos me kﾃ､vellﾃ､ pitkin nuolen, 239 00:12:25,280 --> 00:12:29,490 aivan kﾃ､rjen ettﾃ､ nuoli, me lﾃｶytﾃ､vﾃ､t sijainti muistiin 240 00:12:29,490 --> 00:12:31,390 jossa k asuu. 241 00:12:31,390 --> 00:12:34,360 Ja se on todella tﾃ､rkeﾃ､ﾃ､ sillﾃ､ kun tiedﾃ､mme missﾃ､ k asuu, 242 00:12:34,360 --> 00:12:37,870 voimme alkaa tyﾃｶskennellﾃ､ tiedot sisﾃ､llﾃ､ ettﾃ､ muistipaikka. 243 00:12:37,870 --> 00:12:40,780 Vaikka saamme pikkuinen bitti ennen itseﾃ､mme nyt. 244 00:12:40,780 --> 00:12:42,240 >> Joten mikﾃ､ on osoitin? 245 00:12:42,240 --> 00:12:45,590 Osoitin on tietoerﾃ､ jonka arvo on muisti osoite. 246 00:12:45,590 --> 00:12:49,740 Se oli, ettﾃ､ nolla x kahdeksan nolla jutut tekeillﾃ､, ettﾃ､ oli muisti osoite. 247 00:12:49,740 --> 00:12:52,060 Se oli paikalla muistissa. 248 00:12:52,060 --> 00:12:55,080 Ja tyypin osoitin kuvaa sellaista 249 00:12:55,080 --> 00:12:56,930 Tietojen lﾃｶydﾃ､t ettﾃ､ muisti osoite. 250 00:12:56,930 --> 00:12:58,810 Joten siellﾃ､ int tﾃ､hti osa oikealla. 251 00:12:58,810 --> 00:13:03,690 Jos seuraan ettﾃ､ nuoli, se on menossa saavat minut sijainti. 252 00:13:03,690 --> 00:13:06,980 Ja ettﾃ､ sijainti, mitﾃ､ minﾃ､ lﾃｶytﾃ､vﾃ､t siellﾃ､ minun esimerkki, 253 00:13:06,980 --> 00:13:08,240 on vihreitﾃ､ laatikko. 254 00:13:08,240 --> 00:13:12,650 Se on kokonaisluku, se mitﾃ､ minﾃ､ lﾃｶytﾃ､vﾃ､t jos menen kyseiseen osoitteeseen. 255 00:13:12,650 --> 00:13:14,830 Tietotyyppi osoitin kertoo, mitﾃ､ 256 00:13:14,830 --> 00:13:17,936 lﾃｶydﾃ､t tuohon muisti osoite. 257 00:13:17,936 --> 00:13:19,560 Joten tﾃ､ssﾃ､ on todella cool juttu kuitenkin. 258 00:13:19,560 --> 00:13:25,090 Osoittimet avulla voimme kulkea muuttujia vﾃ､lillﾃ､ toimintoja. 259 00:13:25,090 --> 00:13:28,520 Ja todella siirtﾃ､ﾃ､ muuttujia eikﾃ､ siirtﾃ､ﾃ､ niistﾃ､ kopiot. 260 00:13:28,520 --> 00:13:32,879 Koska jos me tiedﾃ､mme tarkalleen missﾃ､ muistissa lﾃｶytﾃ､ﾃ､ muuttujan, 261 00:13:32,879 --> 00:13:35,670 meidﾃ､n ei tarvitse tehdﾃ､ kopion se, voimme vain mennﾃ､ kyseiseen paikkaan 262 00:13:35,670 --> 00:13:37,844 ja tyﾃｶskennellﾃ､ ettﾃ､ vaihteleva. 263 00:13:37,844 --> 00:13:40,260 Joten pohjimmiltaan viitteitﾃ､ jﾃ､rjestﾃ､ Make tietokoneympﾃ､ristﾃｶssﾃ､ 264 00:13:40,260 --> 00:13:42,360 paljon enemmﾃ､n kuin todellisessa maailmassa, oikea. 265 00:13:42,360 --> 00:13:44,640 >> Joten tﾃ､ssﾃ､ on analogisesti. 266 00:13:44,640 --> 00:13:48,080 Oletetaan, ettﾃ､ minulla on muistikirja, oikealle, ja se on tﾃ､ynnﾃ､ muistiinpanoja. 267 00:13:48,080 --> 00:13:50,230 Ja haluaisin voit pﾃ､ivittﾃ､ﾃ､ sen. 268 00:13:50,230 --> 00:13:53,960 Olet toiminto pﾃ､ivitykset toteaa, oikea. 269 00:13:53,960 --> 00:13:56,390 Tavalla olemme olleet tyﾃｶskentelee toistaiseksi, mitﾃ､ 270 00:13:56,390 --> 00:14:02,370 tapahtuu on otatte minun muistikirjan, siirryt kopion tallentaa, 271 00:14:02,370 --> 00:14:06,410 voit tehdﾃ､ Xerox kopio jokaisen sivun muistikirjan. 272 00:14:06,410 --> 00:14:09,790 Sinun jﾃ､ttﾃ､ﾃ､ minun kannettavan takaisin pﾃｶydﾃ､lleni kun olet valmis, 273 00:14:09,790 --> 00:14:14,600 voit mennﾃ､ ja yliviivaa asioita minun muistikirja, jotka ovat vanhentuneita tai vﾃ､ﾃ､rin, 274 00:14:14,600 --> 00:14:19,280 ja sitten voit siirtﾃ､ﾃ､ takaisin minua pino Xerox sivuja 275 00:14:19,280 --> 00:14:22,850 ettﾃ､ on kopio minun muistikirjan muutokset ettﾃ､ olet tehnyt sen. 276 00:14:22,850 --> 00:14:27,040 Ja siinﾃ､ vaiheessa, se on jopa minua kutsuvan toiminto, kuten soittajan, 277 00:14:27,040 --> 00:14:30,582 pﾃ､ﾃ､ttﾃ､ﾃ､ ottaa muistiinpanoja ja integroida ne takaisin kannettavassa. 278 00:14:30,582 --> 00:14:32,540 Joten siellﾃ､ on paljon portaita mukana tﾃ､ssﾃ､, juuri. 279 00:14:32,540 --> 00:14:34,850 Kuten eikﾃｶ olisi parempi jos minﾃ､ vain sanoa, hei, voitko 280 00:14:34,850 --> 00:14:38,370 pﾃ､ivittﾃ､ﾃ､ muistikirja minulle, kﾃ､den minun notebook, 281 00:14:38,370 --> 00:14:40,440 ja otat asioita ja kirjaimellisesti ylittﾃ､ﾃ､ ne pois 282 00:14:40,440 --> 00:14:42,810 ja pﾃ､ivitﾃ､n muistiinpanoja kannettavassa. 283 00:14:42,810 --> 00:14:45,140 Ja sitten antaa minulle kannettavan takaisin. 284 00:14:45,140 --> 00:14:47,320 Sellainen mitﾃ､ viitteitﾃ､ jotta voisimme tehdﾃ､, 285 00:14:47,320 --> 00:14:51,320 he tekevﾃ､t tﾃ､ssﾃ､ ympﾃ､ristﾃｶssﾃ､ paljon enemmﾃ､n kuin miten toimimme todellisuudessa. 286 00:14:51,320 --> 00:14:54,640 >> Hyvﾃ､ niin sitﾃ､hﾃ､n osoitin, Puhutaanpa 287 00:14:54,640 --> 00:14:58,040 miten viitteitﾃ､ toimivat C, ja miten voimme alkaa tyﾃｶskennellﾃ､ heidﾃ､n kanssaan. 288 00:14:58,040 --> 00:15:02,550 Joten on hyvin yksinkertainen osoitin C kutsutaan nollaosoittimen. 289 00:15:02,550 --> 00:15:04,830 Null osoitin osoittaa mitﾃ､ﾃ､n. 290 00:15:04,830 --> 00:15:08,310 Tﾃ､mﾃ､ todennﾃ､kﾃｶisesti nﾃ､yttﾃ､ﾃ､ se on oikeastaan 窶銀€黍le kovin hyﾃｶdyllinen asia, 291 00:15:08,310 --> 00:15:10,500 mutta kuten nﾃ､emme vﾃ､hﾃ､n myﾃｶhemmin, siihen 292 00:15:10,500 --> 00:15:15,410 ettﾃ､ tﾃ､mﾃ､ nollaosoittimen olemassa oikeastaan 窶銀€逆odella voi tulla kﾃ､tevﾃ､. 293 00:15:15,410 --> 00:15:19,090 Ja kun luot osoitin, ja et mﾃ､ﾃ､ritﾃ､ sen arvo immediately- 294 00:15:19,090 --> 00:15:21,060 esimerkki, jossa sen arvo heti 295 00:15:21,060 --> 00:15:25,401 on pari liukuu takaisin jossa totesin, pk vastaa & K, 296 00:15:25,401 --> 00:15:28,740 PK saa K: n osoitteen, kuten nﾃ､emme, mitﾃ､ se tarkoittaa, 297 00:15:28,740 --> 00:15:32,990 nﾃ､emme miten koodia ettﾃ､ shortly- jos emme aseta sen arvoksi jotain 298 00:15:32,990 --> 00:15:35,380 mielekﾃ､s heti, sinun pitﾃ､isi aina 299 00:15:35,380 --> 00:15:37,480 aseta osoitin osoittamaan null. 300 00:15:37,480 --> 00:15:40,260 Sinun tulisi asettaa sen osoittamaan mitﾃ､ﾃ､n. 301 00:15:40,260 --> 00:15:43,614 >> Se on hyvin erilainen kuin juuri lﾃ､hdﾃｶssﾃ､ arvokas, koska 302 00:15:43,614 --> 00:15:45,530 ja sitten julistamisesta osoitin ja vain olettaen 303 00:15:45,530 --> 00:15:48,042 se null koska se on harvoin totta. 304 00:15:48,042 --> 00:15:50,000 Joten sinun tulisi aina asettaa arvon osoittimen 305 00:15:50,000 --> 00:15:55,690 null jos et aseta sen arvo jotain mielekﾃ､stﾃ､ vﾃ､littﾃｶmﾃ､sti. 306 00:15:55,690 --> 00:15:59,090 Voit tarkistaa, onko osoittimen arvo on null kﾃ､yttﾃ､en yhtﾃ､suuruusoperaattorin 307 00:15:59,090 --> 00:16:05,450 (==), Kuten sinﾃ､kin vertailla tahansa kokonaisluku arvot tai merkki arvoja (==) 308 00:16:05,450 --> 00:16:06,320 yhtﾃ､ hyvin. 309 00:16:06,320 --> 00:16:10,994 Se on erityinen erﾃ､ﾃ､nlainen jatkuva arvo, jota voit kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ testata. 310 00:16:10,994 --> 00:16:13,160 Joten se oli hyvin yksinkertainen osoitin, nollaosoittimen. 311 00:16:13,160 --> 00:16:15,320 Toinen tapa luoda osoitin on purkaa 312 00:16:15,320 --> 00:16:18,240 osoitteen muuttujan olet jo luonut, 313 00:16:18,240 --> 00:16:22,330 ja voit tehdﾃ､ tﾃ､mﾃ､n kﾃ､yttﾃ､en & operaattori osoite louhinta. 314 00:16:22,330 --> 00:16:26,720 Joka olemme jo nﾃ､hneet aiemmin Ensimmﾃ､isessﾃ､ kaaviossa esimerkiksi nﾃ､ytin. 315 00:16:26,720 --> 00:16:31,450 Joten jos x on muuttuja, joka olemme jo luonut tyypin kokonaisluku, 316 00:16:31,450 --> 00:16:35,110 sitten ja x on osoitin kokonaisluku. 317 00:16:35,110 --> 00:16:39,810 & X is- muistaa, ja aikoo poimia osoite asia oikealla. 318 00:16:39,810 --> 00:16:45,350 Ja koska osoitin on vain osoite, kuin ja x on osoitin kokonaisluku 319 00:16:45,350 --> 00:16:48,560 joiden arvo on, jos muistissa X elﾃ､mﾃ､ssﾃ､ﾃ､n. 320 00:16:48,560 --> 00:16:50,460 Se on X: n osoite. 321 00:16:50,460 --> 00:16:53,296 Joten ja x on osoite x. 322 00:16:53,296 --> 00:16:55,670 Otetaanpa tﾃ､mﾃ､ yksi askel edelleen ja muodostaa jotain 323 00:16:55,670 --> 00:16:58,380 Viittasin vuonna ennen videon. 324 00:16:58,380 --> 00:17:06,730 Jos sov on joukko kaksinkertaistuu, sitten & Sov hakasulje i on osoitin 325 00:17:06,730 --> 00:17:08,109 kaksinkertainen. 326 00:17:08,109 --> 00:17:08,970 OK. 327 00:17:08,970 --> 00:17:12,160 sov hakasulje i, jos sov on joukko kaksinkertaistuu, 328 00:17:12,160 --> 00:17:19,069 sitten sov hakasulje i on i: nnen elementin, joka jono, 329 00:17:19,069 --> 00:17:29,270 ja & sov hakasulkeen i on missﾃ､ muisti i: nnen elementin ARR olemassa. 330 00:17:29,270 --> 00:17:31,790 >> Niin mitﾃ､ vaikutuksia tﾃ､ﾃ､llﾃ､? 331 00:17:31,790 --> 00:17:34,570 Taulukot nimi, implisiittisesti Tﾃ､mﾃ､n koko juttu, 332 00:17:34,570 --> 00:17:39,290 on, ettﾃ､ matriisi nimi on todella itse osoitin. 333 00:17:39,290 --> 00:17:41,170 Olet tyﾃｶstﾃ､nyt osoittimilla koko ajan 334 00:17:41,170 --> 00:17:45,290 aina, kun olet kﾃ､yttﾃ､nyt erilaisia. 335 00:17:45,290 --> 00:17:49,090 Muista esimerkistﾃ､ on kiikaritﾃ､htﾃ､imellﾃ､, 336 00:17:49,090 --> 00:17:53,420 loppupuolella videota esittﾃ､mﾃ､ﾃ､n Esimerkiksi jos meillﾃ､ on funktio 337 00:17:53,420 --> 00:17:56,890 kutsutaan joukko int ja toiminto nimeltﾃ､ﾃ､n joukko array. 338 00:17:56,890 --> 00:18:00,490 Ja haaste mﾃ､ﾃ､rittﾃ､ﾃ､ onko, tai mitﾃ､ 339 00:18:00,490 --> 00:18:03,220 arvot, joita me tulostetaan loppuun toiminnon 340 00:18:03,220 --> 00:18:05,960 lopussa pﾃ､ﾃ､ohjelma. 341 00:18:05,960 --> 00:18:08,740 >> Jos muistatte tﾃ､stﾃ､ esimerkki tai jos olet katsonut videon, 342 00:18:08,740 --> 00:18:13,080 te tiedﾃ､tte, ettﾃ､ kun teille-puhelun sarja int tehokkaasti ei tee mitﾃ､ﾃ､n. 343 00:18:13,080 --> 00:18:16,390 Mutta asettamiseen array tekee. 344 00:18:16,390 --> 00:18:19,280 Ja minﾃ､ tavallaan tasapaksuja miksi nﾃ､in oli tuolloin. 345 00:18:19,280 --> 00:18:22,363 Sanoin vain, hyvin se on array, se on erityinen, tiedﾃ､tte, on olemassa syy. 346 00:18:22,363 --> 00:18:25,020 Syynﾃ､ on se, ettﾃ､ matriisi: n nimi on oikeastaan 窶銀€久ain osoitin, 347 00:18:25,020 --> 00:18:28,740 ja on tﾃ､mﾃ､ erityinen hakasulje syntaksin 348 00:18:28,740 --> 00:18:30,510 tehdﾃ､ asioita paljon mukavampi tyﾃｶskennellﾃ､. 349 00:18:30,510 --> 00:18:34,410 Ja he tekevﾃ､t ajatus osoitin paljon vﾃ､hemmﾃ､n uhkaava, 350 00:18:34,410 --> 00:18:36,800 ja siksi ne ovat tavallaan on esitetty nﾃ､in. 351 00:18:36,800 --> 00:18:38,600 Mutta oikeasti paneelit ovat vain viitteitﾃ､. 352 00:18:38,600 --> 00:18:41,580 Ja siksi kun me teki muutoksen array, 353 00:18:41,580 --> 00:18:44,880 kun ohitimme array parametri toiminnon tai argumenttina 354 00:18:44,880 --> 00:18:50,110 toiminnon, sisﾃ､ltﾃｶ taulukon todella muuttunut molemmissa callee 355 00:18:50,110 --> 00:18:51,160 ja soittaja. 356 00:18:51,160 --> 00:18:55,846 Joka sillﾃ､ kaikki muu muuttuja nﾃ､imme ei tapahtunut. 357 00:18:55,846 --> 00:18:58,970 Niin, ettﾃ､ on vain jotain pitﾃ､ﾃ､ mielessﾃ､, kun olet tyﾃｶskennellyt osoittimia, 358 00:18:58,970 --> 00:19:01,610 on, ettﾃ､ nimi array todella osoitin 359 00:19:01,610 --> 00:19:04,750 on ensimmﾃ､inen osa, joka array. 360 00:19:04,750 --> 00:19:08,930 >> OK joten nyt meillﾃ､ on kaikki nﾃ､mﾃ､ tosiasiat, nyt pitﾃ､ﾃ､ kﾃ､ynnissﾃ､, oikea. 361 00:19:08,930 --> 00:19:11,370 Miksi me vﾃ､litﾃ､mme jossa jotain asuu. 362 00:19:11,370 --> 00:19:14,120 No kuten sanoin, se on melko hyﾃｶdyllistﾃ､ tietﾃ､ﾃ､, missﾃ､ jotain asuu 363 00:19:14,120 --> 00:19:17,240 niin voit mennﾃ､ sinne ja muuttaa sitﾃ､. 364 00:19:17,240 --> 00:19:19,390 Tyﾃｶskennellﾃ､ sen kanssa ja todella on asia, ettﾃ､ te 365 00:19:19,390 --> 00:19:23,710 haluavat tehdﾃ､ muuttujan tulevat voimaan, eikﾃ､ pﾃ､ivﾃ､stﾃ､ joitakin kopio. 366 00:19:23,710 --> 00:19:26,150 Tﾃ､tﾃ､ kutsutaan dereferencing. 367 00:19:26,150 --> 00:19:28,690 Menemme viite ja muutamme arvoa siellﾃ､. 368 00:19:28,690 --> 00:19:32,660 Joten jos meillﾃ､ on osoitin ja sitﾃ､ kutsutaan PC, ja se osoittaa merkin, 369 00:19:32,660 --> 00:19:40,610 niin voimme sanoa * PC ja * PC on nimi mitﾃ､ lﾃｶydﾃ､mme jos menemme 370 00:19:40,610 --> 00:19:42,910 osoitteeseen PC. 371 00:19:42,910 --> 00:19:47,860 Mitﾃ､ me lﾃｶydﾃ､mme on luonteeltaan ja * PC on, miten puhumme tietojen ettﾃ､ 372 00:19:47,860 --> 00:19:48,880 Sijainti. 373 00:19:48,880 --> 00:19:54,150 Jotta voisimme sanoa jotain * PC = D tai jotain, 374 00:19:54,150 --> 00:19:59,280 ja se tarkoittaa, ettﾃ､ mitﾃ､ tahansa oli muistiosoite PC, 375 00:19:59,280 --> 00:20:07,040 mitﾃ､ hahmo oli aiemmin siellﾃ､ on nyt D, jos sanomme * pc = D. 376 00:20:07,040 --> 00:20:10,090 >> Joten tﾃ､ssﾃ､ sitﾃ､ taas ollaan kanssa outoja C juttuja, oikea. 377 00:20:10,090 --> 00:20:14,560 Joten olemme nﾃ､hneet * aiemmin olevan jotenkin osa tiedoista tyyppi, 378 00:20:14,560 --> 00:20:17,160 ja nyt se kﾃ､ytetﾃ､ﾃ､n hieman eri asiayhteydessﾃ､ 379 00:20:17,160 --> 00:20:19,605 kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ tietoja paikassa. 380 00:20:19,605 --> 00:20:22,480 Tiedﾃ､n, ettﾃ､ se vﾃ､hﾃ､n sekava ja se on itse asiassa osa tﾃ､tﾃ､ koko 381 00:20:22,480 --> 00:20:25,740 kuten, miksi viitteet on tﾃ､mﾃ､ mytologia ympﾃ､rillﾃ､ﾃ､n olevan niin monimutkainen, 382 00:20:25,740 --> 00:20:28,250 on erﾃ､ﾃ､nlainen syntaksin ongelma, rehellisesti. 383 00:20:28,250 --> 00:20:31,810 Mutta * on kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ molemmissa yhteyksissﾃ､, molemmat osana tyypin nimi, 384 00:20:31,810 --> 00:20:34,100 ja nﾃ､emme hieman myﾃｶhemmin muutakin. 385 00:20:34,100 --> 00:20:36,490 Ja nyt on dereference operaattori. 386 00:20:36,490 --> 00:20:38,760 Niin se menee viittaus, se sisﾃ､ﾃ､nkﾃ､yntien tiedot 387 00:20:38,760 --> 00:20:43,000 paikassa osoittimen, ja voit manipuloida sitﾃ､ mieleisekseen. 388 00:20:43,000 --> 00:20:45,900 >> Nyt tﾃ､mﾃ､ on hyvin samankaltainen vierailevat naapuri, oikea. 389 00:20:45,900 --> 00:20:48,710 Jos tiedﾃ､t mitﾃ､ naapuri asuu, olet 390 00:20:48,710 --> 00:20:50,730 ei hengailua lﾃ､himmﾃ､istﾃ､si. 391 00:20:50,730 --> 00:20:53,510 Tiedﾃ､t satut tiedﾃ､, missﾃ､ he asuvat, 392 00:20:53,510 --> 00:20:56,870 mutta se ei tarkoita, ettﾃ､ nojalla ottaa tﾃ､tﾃ､ tietoa 393 00:20:56,870 --> 00:20:59,170 olet vuorovaikutuksessa niiden kanssa. 394 00:20:59,170 --> 00:21:01,920 Jos haluat olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa, sinun tﾃ､ytyy mennﾃ､ heidﾃ､n talonsa, 395 00:21:01,920 --> 00:21:03,760 sinun tﾃ､ytyy mennﾃ､ missﾃ､ he asuvat. 396 00:21:03,760 --> 00:21:07,440 Ja kun teette sen, niin voit olla vuorovaikutuksessa 397 00:21:07,440 --> 00:21:09,420 niitﾃ､ aivan kuin haluat. 398 00:21:09,420 --> 00:21:12,730 Ja samalla tavoin muuttujia, sinun tﾃ､ytyy mennﾃ､ heidﾃ､n osoitteensa 399 00:21:12,730 --> 00:21:15,320 jos haluat vuorovaikutuksessa niitﾃ､, et voi vain tiedﾃ､ osoitetta. 400 00:21:15,320 --> 00:21:21,495 Ja miten voit mennﾃ､ osoitteeseen on kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ *, dereference operaattori. 401 00:21:21,495 --> 00:21:23,620 Mitﾃ､ mieltﾃ､ olet tapahtuu jos yritﾃ､mme ja dereference 402 00:21:23,620 --> 00:21:25,260 osoitin, jonka arvo on nolla? 403 00:21:25,260 --> 00:21:28,470 Muista, ettﾃ､ null osoitin osoittaa mitﾃ､ﾃ､n. 404 00:21:28,470 --> 00:21:34,110 Joten jos yritﾃ､t ja dereference mitﾃ､ﾃ､n tai mennﾃ､ osoitteeseen mitﾃ､ﾃ､n, 405 00:21:34,110 --> 00:21:36,800 mitﾃ､ luulet tapahtuu? 406 00:21:36,800 --> 00:21:39,630 No jos arvasit segmentointi vika, olisit oikeassa. 407 00:21:39,630 --> 00:21:41,390 Jos yritﾃ､t dereference nollaosoittimen, 408 00:21:41,390 --> 00:21:43,140 sinulla segmentointi vika. Mutta odota, 409 00:21:43,140 --> 00:21:45,820 ei minﾃ､ sanon teille, ettﾃ､ jos et tule 410 00:21:45,820 --> 00:21:49,220 asettaa arvoa Osoitin jotain merkityksellistﾃ､, 411 00:21:49,220 --> 00:21:51,000 sinun pitﾃ､isi asettaa nollaksi? 412 00:21:51,000 --> 00:21:55,290 Tein ja todella segmentointi vika on erﾃ､ﾃ､nlainen hyvﾃ､n kﾃ､ytﾃｶksen. 413 00:21:55,290 --> 00:21:58,680 >> Oletko koskaan julistettu muuttuva ja ei mﾃ､ﾃ､ritetty sen arvo vﾃ､littﾃｶmﾃ､sti? 414 00:21:58,680 --> 00:22:02,680 Joten sanoit int x; et todella antaa sen mitﾃ､ﾃ､n 415 00:22:02,680 --> 00:22:05,340 ja sitten myﾃｶhemmin koodissa, tulostamaan x arvo, 416 00:22:05,340 --> 00:22:07,650 ottaa vielﾃ､ liitetﾃ､ﾃ､n se mitﾃ､ﾃ､n. 417 00:22:07,650 --> 00:22:10,370 Usein saat nolla, mutta joskus 418 00:22:10,370 --> 00:22:15,000 saattaa saada joitakin satunnaisia 窶銀€杵umero, ja sinulla ei ole aavistustakaan mistﾃ､ se tuli. 419 00:22:15,000 --> 00:22:16,750 Samoin voi asiat tapahtua viitteitﾃ､. 420 00:22:16,750 --> 00:22:20,110 Kun julistaa osoitin int * PK esimerkiksi, 421 00:22:20,110 --> 00:22:23,490 ja et mﾃ､ﾃ､ritﾃ､ sen arvo, saat neljﾃ､ tavua muistia. 422 00:22:23,490 --> 00:22:25,950 Riippumatta neljﾃ､ tavua muisti jﾃ､rjestelmﾃ､ voi 423 00:22:25,950 --> 00:22:28,970 toteavat, ettﾃ､ on joitakin mielekkﾃ､itﾃ､ arvoa. 424 00:22:28,970 --> 00:22:31,760 Ja on saattanut olla jotain jo olemassa, ettﾃ､ 425 00:22:31,760 --> 00:22:34,190 ei enﾃ､ﾃ､ tarvita toisen toiminto, joten sinun tﾃ､ytyy vain 426 00:22:34,190 --> 00:22:35,900 mitﾃ､ tietoja oli siellﾃ､. 427 00:22:35,900 --> 00:22:40,570 >> Mitﾃ､ jos olet yrittﾃ､nyt tehdﾃ､ dereference jotkut osoite, ettﾃ､ olet ﾃ､lﾃ､-oli 428 00:22:40,570 --> 00:22:43,410 jo tavua ja tietoa siellﾃ､, se on nyt teidﾃ､n osoitin. 429 00:22:43,410 --> 00:22:47,470 Jos yritﾃ､t dereference ettﾃ､ osoitin, saatat olla Messing kanssa jonkin verran muistia 430 00:22:47,470 --> 00:22:49,390 ettﾃ､ ette aio sotkea kaiken. 431 00:22:49,390 --> 00:22:51,639 Ja itse asiassa voisi tehdﾃ､ jotain todella tuhoisia, 432 00:22:51,639 --> 00:22:54,880 kuten murtaa toinen ohjelma, tai rikkoa toinen toiminto, 433 00:22:54,880 --> 00:22:58,289 tai tehdﾃ､ jotain ilkeﾃ､ ettﾃ､ et aio tehdﾃ､ ollenkaan. 434 00:22:58,289 --> 00:23:00,080 Ja niin siksi se on todella hyvﾃ､ idea 435 00:23:00,080 --> 00:23:04,030 asettaa viitteitﾃ､ null jos ﾃ､lﾃ､ aseta ne jotain merkityksellistﾃ､. 436 00:23:04,030 --> 00:23:06,760 Se on luultavasti parempi Pﾃ､ivﾃ､n pﾃ､ﾃ､tteeksi oman ohjelman 437 00:23:06,760 --> 00:23:09,840 kaatumisen sitten se tehdﾃ､ jotain, joka mokaa 438 00:23:09,840 --> 00:23:12,400 toisesta ohjelmasta tai toiminnon. 439 00:23:12,400 --> 00:23:15,207 Tﾃ､mﾃ､ kﾃ､yttﾃ､ytyminen on todennﾃ､kﾃｶisesti vielﾃ､ vﾃ､hemmﾃ､n ihanteellinen kuin vain kaatuu. 440 00:23:15,207 --> 00:23:17,040 Ja niin siksi se on todella hyvﾃ､ tapa 441 00:23:17,040 --> 00:23:20,920 pﾃ､ﾃ､stﾃ､ asettaa viitteitﾃ､ null jos et aseta niitﾃ､ 442 00:23:20,920 --> 00:23:24,540 mielekkﾃ､ﾃ､seen arvo heti, arvo ettﾃ､ tiedﾃ､t 443 00:23:24,540 --> 00:23:27,260 ja ettﾃ､ voit turvallisesti dereference. 444 00:23:27,260 --> 00:23:32,240 >> Joten tulla takaisin nyt ja katsomaan klo yleinen syntaksi tilanteen. 445 00:23:32,240 --> 00:23:37,400 Jos sanon int * p ;, mitﾃ､ minﾃ､ olen juuri tehnyt? 446 00:23:37,400 --> 00:23:38,530 Mitﾃ､ olen tehnyt on tﾃ､mﾃ､. 447 00:23:38,530 --> 00:23:43,290 Tiedﾃ､n arvo p on osoite koska kaikki osoittimet ovat vain 448 00:23:43,290 --> 00:23:44,660 osoitteet. 449 00:23:44,660 --> 00:23:47,750 Voin dereference p kﾃ､yttﾃ､en * operaattori. 450 00:23:47,750 --> 00:23:51,250 Tﾃ､ssﾃ､ yhteydessﾃ､ tﾃ､ssﾃ､, aivan Top muistaa * on osa tyypin. 451 00:23:51,250 --> 00:23:53,510 Int * on tietotyyppi. 452 00:23:53,510 --> 00:23:56,150 Mutta voin dereference p kﾃ､yttﾃ､en * operaattori, 453 00:23:56,150 --> 00:24:01,897 ja jos teen niin, jos menen kyseiseen osoitteeseen, mitﾃ､ lﾃｶydﾃ､n tﾃ､hﾃ､n osoitteeseen? 454 00:24:01,897 --> 00:24:02,855 Lﾃｶydﾃ､n kokonaisluku. 455 00:24:02,855 --> 00:24:05,910 Joten int * p on pohjimmiltaan sanomalla, p on osoite. 456 00:24:05,910 --> 00:24:09,500 Voin dereference p ja jos En, aion lﾃｶytﾃ､ﾃ､ kokonaisluku 457 00:24:09,500 --> 00:24:11,920 klo ettﾃ､ muistipaikka. 458 00:24:11,920 --> 00:24:14,260 >> OK joten sanoin oli toinen Harmillista tﾃ､hdet 459 00:24:14,260 --> 00:24:17,060 ja tﾃ､ﾃ､llﾃ､ on, jos se Harmillista tﾃ､htien kanssa on. 460 00:24:17,060 --> 00:24:21,640 Oletko koskaan yrittﾃ､nyt julistaa useita muuttujia samantyyppisiﾃ､ 461 00:24:21,640 --> 00:24:24,409 samalla rivillﾃ､ koodia? 462 00:24:24,409 --> 00:24:27,700 Niin toisen, teeskennellﾃ､, ettﾃ､ linja, koodi Minulla on oikeastaan 窶銀€虐iellﾃ､ vihreﾃ､ 463 00:24:27,700 --> 00:24:29,366 ei ole olemassa ja se vain kertoo int x, y, z ;. 464 00:24:29,366 --> 00:24:31,634 465 00:24:31,634 --> 00:24:34,550 Mitﾃ､ se tehdﾃ､, on itse luoda kolme kokonaisluku muuttujat sinulle, 466 00:24:34,550 --> 00:24:36,930 yksi nimeltﾃ､ﾃ､n X, yksi nimeltﾃ､ﾃ､n y, ja yksi nimeltﾃ､ﾃ､n z. 467 00:24:36,930 --> 00:24:41,510 Se on tapa tehdﾃ､ se ilman ottaa jakaa pﾃ､ﾃ､lle kolme riviﾃ､. 468 00:24:41,510 --> 00:24:43,890 >> Tﾃ､ssﾃ､ missﾃ､ tﾃ､hteﾃ､ saada ﾃ､rsyttﾃ､vﾃ､ﾃ､ uudelleen vaikka, 469 00:24:43,890 --> 00:24:49,200 koska * on itse asiassa osa Sekﾃ､ tyypin nimi ja osa 470 00:24:49,200 --> 00:24:50,320 muuttujan nimi. 471 00:24:50,320 --> 00:24:56,430 Joten jos sanon int * px, py, pz, mitﾃ､ itse saada on osoitin kokonaisluku 472 00:24:56,430 --> 00:25:01,650 nimeltﾃ､ﾃ､n px ja kaksi kokonaislukua, py ja pz. 473 00:25:01,650 --> 00:25:04,950 Ja se on luultavasti ole mitﾃ､ Haluamme, ettﾃ､ ei ole hyvﾃ､. 474 00:25:04,950 --> 00:25:09,290 >> Joten jos haluan luoda useita viitteitﾃ､ samalla rivillﾃ､, samaa tyyppiﾃ､, 475 00:25:09,290 --> 00:25:12,140 ja tﾃ､hdet, mitﾃ､ todella tarvitsevat tehdﾃ､, on sanoa int * pa, * pb, * PC. 476 00:25:12,140 --> 00:25:17,330 477 00:25:17,330 --> 00:25:20,300 Nyt ottaa sanoi juuri, ettﾃ､ ja nyt kerron tﾃ､mﾃ､n, 478 00:25:20,300 --> 00:25:22,170 luultavasti koskaan tee tﾃ､tﾃ､. 479 00:25:22,170 --> 00:25:25,170 Ja se on luultavasti hyvﾃ､ asia rehellisesti, sillﾃ､ saatat vahingossa 480 00:25:25,170 --> 00:25:26,544 jﾃ､ttﾃ､ﾃ､ tﾃ､hti, jotain. 481 00:25:26,544 --> 00:25:29,290 Se on luultavasti parasta ehkﾃ､ julistaa vinkin eri radoille, 482 00:25:29,290 --> 00:25:31,373 mutta se on vain toinen niitﾃ､ harmittaa syntaksin 483 00:25:31,373 --> 00:25:35,310 asioita tﾃ､hdet, jotka tekevﾃ､t viitteitﾃ､ niin vaikea tyﾃｶskennellﾃ､. 484 00:25:35,310 --> 00:25:39,480 Koska se on juuri tﾃ､mﾃ､ syntaktinen sotku sinun tﾃ､ytyy tyﾃｶskennellﾃ､ kautta. 485 00:25:39,480 --> 00:25:41,600 Kﾃ､ytﾃ､ntﾃｶﾃ､ se todella tulee toinen luonto. 486 00:25:41,600 --> 00:25:45,410 Olen edelleen tehdﾃ､ virheitﾃ､ se silti ohjelmoinnin jﾃ､lkeen 10 vuotta, 487 00:25:45,410 --> 00:25:49,630 joten ﾃ､lﾃ､ hﾃ､tﾃ､ﾃ､nny jos jotain tapahtuu teille, se on melko yleinen rehellisesti. 488 00:25:49,630 --> 00:25:52,850 Se on todella sellainen virhe on syntaksin. 489 00:25:52,850 --> 00:25:54,900 >> OK joten olen sellainen luvattujen ettﾃ､ olisimme uudelleen 490 00:25:54,900 --> 00:25:59,370 kﾃ､site kuinka suuri on merkkijono. 491 00:25:59,370 --> 00:26:02,750 No jos olen kertonut sinulle, ettﾃ､ string, olemme todella sellainen 492 00:26:02,750 --> 00:26:04,140 valehdellut sinulle koko ajan. 493 00:26:04,140 --> 00:26:06,181 Ei ole tietoa tyyppi nimeltﾃ､ﾃ､n merkkijono, ja itse olen 494 00:26:06,181 --> 00:26:09,730 mainitsi tﾃ､mﾃ､n yksi meidﾃ､n aikaisintaan videoita tietotyypit, 495 00:26:09,730 --> 00:26:13,820 merkkijonon oli tietotyyppi joka luotiin sinulle CS50.h. 496 00:26:13,820 --> 00:26:17,050 Sinun tﾃ､ytyy #include CS50.h voidakseen kﾃ､yttﾃ､ﾃ､ sitﾃ､. 497 00:26:17,050 --> 00:26:19,250 >> No merkkijono on oikeastaan 窶銀€久ain alias jotain 498 00:26:19,250 --> 00:26:23,600 nimeltﾃ､ﾃ､n char *, Osoitin merkki. 499 00:26:23,600 --> 00:26:26,010 No osoittimia, muistaa, ovat vain osoitteet. 500 00:26:26,010 --> 00:26:28,780 Joten mikﾃ､ on koko tavuina merkkijonon? 501 00:26:28,780 --> 00:26:29,796 No se on neljﾃ､ tai kahdeksan. 502 00:26:29,796 --> 00:26:32,170 Ja syy sanon neljﾃ､ tai kahdeksan johtuu siitﾃ､, ettﾃ､ itse asiassa 503 00:26:32,170 --> 00:26:36,730 riippuu jﾃ､rjestelmﾃ､n, jos kﾃ､ytﾃ､t CS50 ide, char * on koko char 504 00:26:36,730 --> 00:26:39,340 * On kahdeksan, se on 64-bittinen jﾃ､rjestelmﾃ､. 505 00:26:39,340 --> 00:26:43,850 Jokainen osoite muistissa on 64 bittiﾃ､ pitkﾃ､. 506 00:26:43,850 --> 00:26:48,270 Jos kﾃ､ytﾃ､t CS50 laitetta tai millﾃ､ tahansa 32-bittinen kone, 507 00:26:48,270 --> 00:26:51,640 ja olet kuullut ettﾃ､ termi 32-bittinen kone, mikﾃ､ on 32-bittinen kone? 508 00:26:51,640 --> 00:26:56,090 No se vain tarkoittaa, ettﾃ､ jokainen osoite muistissa on 32 bittiﾃ､ pitkﾃ､. 509 00:26:56,090 --> 00:26:59,140 Ja niin 32 bittiﾃ､ on neljﾃ､ tavua. 510 00:26:59,140 --> 00:27:02,710 Joten char * on neljﾃ､ tai kahdeksan tavua riippuen jﾃ､rjestelmﾃ､ﾃ､n. 511 00:27:02,710 --> 00:27:06,100 Ja todellakin kaikki tietotyypit, ja osoitin tietoja 512 00:27:06,100 --> 00:27:12,030 tyyppi, koska kaikki osoittimet ovat vain osoitteet, neljﾃ､ tai kahdeksan tavua. 513 00:27:12,030 --> 00:27:14,030 Joten uudelleen tﾃ､mﾃ､n kaavio ja nyt tehdﾃ､ 514 00:27:14,030 --> 00:27:18,130 tﾃ､mﾃ､ video vﾃ､hﾃ､n liikuntaa tﾃ､ﾃ､llﾃ､. 515 00:27:18,130 --> 00:27:21,600 Joten tﾃ､ssﾃ､ on kaavio lﾃ､hdimme pois aivan alussa videon. 516 00:27:21,600 --> 00:27:23,110 Mitﾃ､ tapahtuu nyt, jos sanon * pk = 35? 517 00:27:23,110 --> 00:27:26,370 518 00:27:26,370 --> 00:27:30,530 Mitﾃ､ se tarkoittaa, kun sanon, * pk = 35? 519 00:27:30,530 --> 00:27:32,420 Ota toinen. 520 00:27:32,420 --> 00:27:34,990 * PK. 521 00:27:34,990 --> 00:27:39,890 Vuonna yhteydessﾃ､ tﾃ､ﾃ､llﾃ､, * on dereference operaattori. 522 00:27:39,890 --> 00:27:42,110 Joten kun dereference operaattori on kﾃ､ytetty, 523 00:27:42,110 --> 00:27:48,520 menemme osoite viittasivat PK, ja me muutumme mitﾃ､ lﾃｶydﾃ､mme. 524 00:27:48,520 --> 00:27:55,270 Joten * PK = 35 tehokkaasti tekee tﾃ､mﾃ､n kuvan. 525 00:27:55,270 --> 00:27:58,110 Joten se on periaatteessa syntaktisesti identtinen ja ottaa sanoi k = 35. 526 00:27:58,110 --> 00:28:00,740 527 00:28:00,740 --> 00:28:01,930 >> Vielﾃ､ yksi. 528 00:28:01,930 --> 00:28:05,510 Jos sanon int m, luon uusi muuttuja nimeltﾃ､ m. 529 00:28:05,510 --> 00:28:08,260 Uusi laatikko, se on vihreﾃ､n laatikon koska se tulee pitﾃ､ﾃ､ kokonaisluku, 530 00:28:08,260 --> 00:28:09,840 ja se on merkitty m. 531 00:28:09,840 --> 00:28:14,960 Jos sanon m = 4, laitoin kokonaisluku tuohon laatikkoon. 532 00:28:14,960 --> 00:28:20,290 Jos vaikkapa PK = & m, miten Tﾃ､ssﾃ､ kaaviossa muutos? 533 00:28:20,290 --> 00:28:28,760 Pk = & m, Muistatteko mitﾃ､ & Operaattori tekee tai kutsutaan? 534 00:28:28,760 --> 00:28:34,430 Muista, ettﾃ､ & jotkut muuttujan nimi on osoite muuttujan nimi. 535 00:28:34,430 --> 00:28:38,740 Joten mitﾃ､ sanomme on PK saa osoitteen m. 536 00:28:38,740 --> 00:28:42,010 Ja niin tehokkaasti, mitﾃ､ tapahtuu kaavio on, ettﾃ､ PK ei enﾃ､ﾃ､ viittaa 537 00:28:42,010 --> 00:28:46,420 k, mutta pistettﾃ､ m. 538 00:28:46,420 --> 00:28:48,470 >> Jﾃ､lleen osoittimet ovat hyvin hankala tyﾃｶskennellﾃ､ 539 00:28:48,470 --> 00:28:50,620 ja he ottavat paljon kﾃ､ytﾃ､ntﾃｶ, mutta koska 540 00:28:50,620 --> 00:28:54,150 kykynsﾃ､ avulla voit vﾃ､littﾃ､ﾃ､ dataa toimintojen 541 00:28:54,150 --> 00:28:56,945 ja todella on ne Muutokset tulevat voimaan, 542 00:28:56,945 --> 00:28:58,820 saada pﾃ､ﾃ､n ympﾃ､ri on todella tﾃ､rkeﾃ､ﾃ､. 543 00:28:58,820 --> 00:29:02,590 Se todennﾃ､kﾃｶisesti on kaikkein monimutkainen Uutta me keskustelemme CS50, 544 00:29:02,590 --> 00:29:05,910 mutta arvo, jota saada kﾃ､yttﾃ､mﾃ､stﾃ､ osoittimia 545 00:29:05,910 --> 00:29:09,200 paljon suurempi komplikaatioiden jotka tulevat opetteleminen. 546 00:29:09,200 --> 00:29:12,690 Joten toivotan teille parasta onni oppia viitteitﾃ､. 547 00:29:12,690 --> 00:29:15,760 Olen Doug Lloyd, tﾃ､mﾃ､ on CS50. 548 00:29:15,760 --> 00:29:17,447